Kohde ei ole perinteinen syvän taivaan kohde eli tähtisumu, tähtijoukko tai galaksi, vaan suuri Linnunradan kirkastuma ns. tähtipilvi. Kohde on itse asiassa aukko tähtienvälisessä pölyssä, joten aukosta on mahdollista nähdä tähti pitkälle Linnunrataan.
Normaalisti tähtienvälinen pöly himmentää tähdet jotka ovat pölyn takana. Pöly muodostaa keskimäärin halkaisijaltaan 25 valovuoden kokoisia kasaumia, ja Maasta katsottuna näitä kasaumia on tuhannen valovuoden matkalla keskimäärin kaksi. Koska pölyssä on aukkoja, paikoin on mahdollista nähdä pölyn läpi. Pienen Jousimiehen tähtipilven kohdalla ei ole yhtään pölykasaumaa, ja aukosta on mahdollista nähdä yksi galaksimme spiraaleista. Tällaisilla alueilla on suuri merkitys Linnunradan ja galaksien rakenteiden tutkimisessa, koska muuten näkymämme Linnunrataan olisi varsin rajallinen.
Kohde sisältää avoimen tähtijoukon NGC 6603, ja joissakin luetteloissa tähtijoukko saa tunnuksen Messier 24.
Katso myös
Aiheesta muualla