Jousto

Jousto tai elastisuus tarkoittaa taloustieteissä yhden muuttujan prosenttimuutosta toisen muuttujan prosenttimuutokseen nähden. Yleisemmin tarkasteltu jousto on hyödykkeen kysynnän hintajousto. Kysynnän hintajousto tarkoittaa prosentuaalista muutosta kulutuksen määrässä, kun hinta muuttuu yhden prosentin.

Muita yleisesti käytettyjä joustoja ovat:

Hyödykkeen kysynnän tulojousto
Kulutuksen tulojousto
Kahden hyödykkeen kysynnän ristijousto
Hyödykkeen tarjonnan hintajousto

Jousto tyypillisesti muuttuu siirryttäessä kysyntä- tai tarjontakäyrällä. Esimerkiksi lineaarisen kysyntäkäyrän tapauksessa kysynnän hintajouston itseisarvo pienenee siirryttäessä suuremmalle kulutuksen tasolle, koska kysyntä muuttuu tällöin prosenteissa vähän verrattuna hinnan prosenttimuutokseen.

Jousto ilmaistaan usein itseisarvona tapauksissa, joissa etumerkki on ilmeinen. Esimerkiksi kysynnän hintajouston oletetaan yleensä aina olevan negatiivinen eli kysyntä laskee hinnan noustessa.

Yleinen jouston itseisarvon laskentakaava (x:n y-jousto) on:

E_{x,y} = \Big|\frac{x{\rm :n\ prosenttimuutos }}{y{\rm :n\ prosenttimuutos}}\Big|,

tai täsmällisemmin,

E_{x,y} = \Big|\frac{\partial x}{\partial y}\cdot\frac{y}{x}\Big|

Taloustieteessä ei yleisesti ottaen ole teoriaa yksittäisten hyödykkeiden joustoista. Joustojen suuruutta tutkitaan empiirisesti.

Jouston itseisarvot luokitellaan seuraavasti. Esimerkkinä on hyödykkeen hintajousto.

E=0, täydellisen joustamattomuus. Hinnan muutokset eivät vaikuta kysyntään.
E<1, joustamaton. Hinnan muutos on suhteessa suurempi kuin kysynnän muutos.
E=1, yksikköjoustava. Yhden prosentin muutos hinnassa muuttaa kysyntää saman verran.
E>1, joustava. Hinnan muutos on suhteessa pienempi kuin kysynnän muutos.
E=∞. Täydellinen elastisuus. Mikä tahansa pieni muutos hinnassa aiheuttaa kysynnän laskun nollaan.