Nykyajan juhannustapoja
Juhannuksen voidaan sanoa olevan Suomessa toiseksi suurin kalenterivuoden juhlista (joulun jälkeen).
Erityisesti juhannusyö on suurta juhlaa. Kesän kohokohtaa vietetään muun muassa järjestämällä yökonsertteja, tanssilavat täyttyvät.
Juhannus merkitsee useille ihmisille humalahakuista alkoholijuomien käyttämistä. Esimerkiksi Alkon myynti on juhannusviikolla 70 % normaalia suurempi.[http://fbsk.net/fi/uutiset/Juhannuksen_Alkon_myyntiin/] 
Oluen myynnissä juhannusviikko on vuoden suurin sesonki.[http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Kotimainen+keskiolut+enn%C3%A4tyksellisen+halpaa+kaupoissa/1135228177891]
Paljolti runsaan alkoholinkäytön, maanteiden suuren meno- ja paluuliikenteen sekä runsaan vesillä liikkumisen vuoksi juhannuksena menehtyy paljon ihmisiä. Juhannus työllistää myös poliisia ja pelastuslaitosta pahoinpitelyiden, rattijuopumusten ja onnettomuuksien muodossa.
Juhannus kristinuskossa
Kirkollisessa kalenterissa juhannuspäivä on kristillinen juhla, Johannes Kastajan päivä, mistä juhlan suomenkielinen nimi tulee. Johannes Kastajalle omistetuista juhlista meillä säilyi uskonpuhdistuksen jälkeen erillisenä pyhäpäivänä vain hänen syntymäpäivänsä eli juhannus 24.kesäkuuta. Juhlaa on vietetty 400-luvun alkupuolelta lähtien. Sen ajankohta perustuu käsitykseen, että Johannes syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta. Juhlan raamatullinen lähtökohta on Luuk.1: 26, 36. Pelastushistoriallisesti juhannus viittaa seuraavaan jouluun. Nykyään juhannusta vietetään kesäkuun 19.päivää seuraavana lauantaina.
Johanneksen nimi merkitsee ”Jumala on armollinen”. Johannes julisti Jumalan armollista hyvyyttä, pelastusta ja syntien anteeksiantamusta.
Aiemmin vietettiin erikseen myös Johanneksen mestauspäivää.
Kristillisen kulttuurin myötä juhannus on levinnyt ympäri maailmaa, muun muassa Brasiliassa São João (Pyhä Johannes) on valtava karnevaalipäivä.
Alkuperä ja historia
Juhannuksen alkuperäisiä nimiä olivat muun muassa vakkajuhla ja Ukon juhla. Muihin Pohjoismaihin liittyen Suomessakin on puhuttu mittumaarista (ruotsin midsommar = keskikesä), Sana juhannus juontuu Johannes Kastajasta.
Ortodoksisessa Etelä-Karjalassa juhannusta kutsuttiin Ukon juhlaksi vielä 1800-luvullann. Se järjestettiin Ukko ylijumala kunniaksi, ja sitä vietettiin kokoontumalla vesistön ääreen eväiden ja erityisesti tilaisuutta varten pannun oluen kanssa. Ukon kunniaksi juotiin olutmalja, ”Ukon malja”.
Juhannus on ollut myös tärkeä hedelmällisyysjuhla. Ilmeisesti juhannusta on vietetty niin ihmisten, kuin peltojen ja karjankin hedelmällisyyden lisäämiseksi. Juhannuksena on ollut suotuisa aika hedelmälliselle yhdynnälle. Varsinkin germaanikansojen juhannuksenviettoon kuuluva juhannussalko on ilmeisesti ollut hedelmällisyyssymboli ja kuvannut siitintä. Toinen juhannussalon merkitys on voinut olla maailmanpylväs.
Juhannuksena on tehty runsaasti erilaisia taikoja.
Enteiden katsomiselle juhannuspäivä oli suotuisa. Sillon katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea.
Vuoden pisimpiä päiviä juhannusviikolla on kutsuttu pesäpäiviksi, koska aurinko on silloin ”pesässä”, eli sen päivittäinen kierto käy korkeimmalla kohdallaan, ikään kuin maailmanpuun oksalla. Aurinko näyttää viipyvän pesässä joitakin päiviä, kunnes auringon liikerata alkaa taas laskea, ja päivät alkavat jälleen lyhetä. Pesäpäivinä tapahtuva kosminen suunnanmuutos on koettu taianomaiseksi tilanteeksi, jolloin pahojen henkien ja kummitusten on uskottu nousevan esiin ja liikkuvan vapaina maan päällä. Meluaminen, juopuminen ovat jo varhain kuuluneet juhannuksen viettoon. Niiden on uskottu tuottavan onnea ja karkottavan pahoja henkiä. Erään uskomuksen mukaan mitä enemmän juhannuksena juopoteltiin, sitä parempi tuli sadosta. Pahoja henkiä on karkotettu myös suuria tulia, juhannuskokkoja polttamalla. Myös vuoden lyhimpiä päiviä talvipäivänseisauksen aikana kutsuttiin pesäpäiviksi. Auringolla voi siis tulkita olleen kaksi pesää, joiden välillä vuodenkierto tapahtui.
Suomalaisiin juhannusperinteisiin kuului aiemmin suursiivous.
Juhannustapahtumat
Raumalla on monina vuosina järjestetty juhannuksena
musiikkifestivaali Raumanmeren juhannus, josta on muodostunut Suomen suurin juhannustapahtuma. Aiemmin suurimman juhannustapahtuman titteliä kantoi
Rantarock, jota järjestettiin aluksi
Virroillassassa ja sittemmin
Vaasa. Muita juhannustapahtumia ovat muun muassa Kalajoen juhannus
Kalajoella,
Nummirock Kauhajoella, Lentäjien juhannuslla
Kauhava ja
Himos Festival Jämsässä.
Lähteet
Katso myös
Aiheesta muualla
Sankthans
Mittsommerfest
Sankthans
Midsommar
)
)
