Herännäisyyteen lukeutunut teologian opiskelija Jukka Malmivaara osallistui sekä talvi- että jatkosotaan yleten majuriksi ja pataljoonajutussankomentajaksi. Hän oli mukana ns. asekätkentä 1945–1948 ja oli sen takia pidätettynä puolitoista vuotta 1945–1947. Hänet tuomittiin sotaylioikeudessa 1948 aseellisen toiminnan luvattomasta valmistelusta yhdeksi vuodeksi vankeuteen. 28. huhtikuuta annetussa päätöksessä rangaistus katsottiin jo kärsityksi. Valmistuttuaan teologisesta tiedekunnasta hän toimi mm. Kainuun Opiston sekä Raudaskylän Kristillisen Opiston johtajana, Kiuruveden kirkkoherrana, Kuopion tuomiokapitulin asessorina sekä Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtajana. Opiskeluaikanaan hän toimi Akateemisessa Karjala-Seurassa. Kalevi Toiviainen on kirjoittanut Malmivaarasta kirjan nimeltä 'Jukka Malmivaara: sanan ja miekan mies' (1999).
Malmivaara oli naimisissa Kaisun (o.s. Vaaramo) kanssa ja heillä on kuusi lasta.
Lähteet
- Siukonen, Timo 2002. Kirkon mies ei pelännyt vaikeuksia. (Helsingin Sanomat 16. huhtikuuta 2002)
