Julkiseen valtaan perustuville suhteille on tyypillistä tietty yksipuolisuus ja epätasa-arvo: määrätään tai puututaan toisen henkilön toimiin, etuihin tai oikeuksiin. Vastakohtana on yksityisoikeudellisissa yhteisöissä ja suhteissa vallitseva muodollinen tasa-arvo.
Jaottelu
Rajanveto julkisyhteisön ja muun yhteisön (yksityisoikeudellisen yhteisön) välillä ei ole mitenkään ehdoton. Suomalaisia julkisyhteisöjä ovat:
- valtio
- julkinen yhdyskunta eli itsehallintoyhdyskunta
- kunta
- kuntayhtymä
- kunnallinen liikelaitos
- Ahvenanmaan maakunta
- uskonnollinen yhdyskunta
- evankelis-luterilainen kirkko
- ortodoksinen kirkkokunta
- rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta
- paikallisyhteisö (seurakunta)
- seurakuntayhtymä
- julkisoikeudellinen yhdistys on yleensä perustettu jäsentensä edunvalvontaa varten. Tällaisella lakisääteisellä yhdistyksellä voi olla julkisoikeudellisia hallintotehtäviä, kuten lupa-asioiden hoitoa, kurinpitovaltaa tai valvontavaltaa.
- kalastusalue
- kalastuskunta
- kauppakamari
- keskuskauppakamari
- Kriminaalihuoltoyhdistys
- Liikenneturva
- metsäkeskus
- metsänhoitoyhdistys
- Metsästäjien keskusjärjestö
- Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
- opiskelijakunta
- osakaskunta
- osakunta
- paliskunta
- Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta
- riistanhoitopiiri
- riistanhoitoyhdistys
- Suomen Asianajajaliitto
- Suomen Punainen Risti
- ylioppilaskunta
- itsenäinen julkisoikeudellinen laitos
- Eläketurvakeskus
- Kansaneläkelaitos
- Kunnallinen eläkelaitos
- Kunnallinen työmarkkinalaitos
- Kuntien takauskeskus
- Suomen Pankki
- Työterveyslaitos
