Suomen laki
Menneisyydessä Jumalan pilkaamisen katsottiin uhmaavan Jumalaa, ja uhmaamisen hyväksyminen voisi johtaa siihen, että Jumala hylkäisi tai suorastaan kiroaisi koko yhteisön. Tämän vuoksi
Suomen laissa rikoskaari,
Pahategon Caari määräsi Jumalanpilkasta kuolemantuomion vuodelta
1734 vuoteen
1823.
Tämän kuolemantuomiosta luopumisen jälkeenkin Suomen laissa oli Jumalan pilkkaa koskeva pykälä, joka poistettiin vuonna
1998.
Nykyisin
Suomessa julkinen Jumalan, samoin kuin muidenkin uskonnollisten yhdyskuntien
pyhinä pitämien asioiden pilkkaaminen loukkaamistarkoituksessa, on laitonta. Uuden lain mukaan rikettä ei teknisesti ottaen tehdä juridisesti Jumalaa vastaan, vaan uskonnon harjoittajia, joita on loukattu: rikenimike, joka seuraa uskonnollisten yhdyskuntien pyhinä pitämien asioiden julkisesta herjaamisesta on nykyisessä laissa 'uskonrauhan rikkominen'.
Rikoslain luvun 17 pykälän (§) 10, 'Uskonrauhan rikkominen' mukaan (563/1998
):
- Joka
- 1) julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa (267/1922) tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai
- 2) meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta,
- on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Suomessa jumalanpilkasta saattoi saada lain puitteissa kuolemanrangaistuksen käytännössä vuoteen
1823, teoriassa vuoteen
1889 saakka.
Jumalanpilkasta Suomessa tuomittuja
Arvostelu
Jumalanpilkkaa on vaikeaa määritellä, koska on kiistanalaista, voiko jumalia ylipäätään pilkata ja miten. Kritisoivia väitteitä:
- Jumalien olemassaolosta ei ole todisteita.
- Jos esimerkiksi kristinuskon Jumala on olemassa, mistä tiedämme varmasti, mitä hän pitää pilkkaavana?
- Kuuluuko jumaluuksien puolustaminen ihmisille? Eivätkö jumalat osaa puolustautua pilkkaa vastaan parhaiten itse?
- Kun jumalat yleensä ovat kaikkivoipia, lieneekö pienen ihmisen pilkalla mitään merkitystä?
Esimerkiksi Suomen Rikoslain uskonrauhapykälää voi myös syyttää yksipuolisuudesta sen suojellessa vain Jumalaa ja vain rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien pyhinä pitämiä asioita. Kysytään, miksi tietyt uskonnot ja uskonnot yleensä on nostettu erityisasemaan ja miksi esimerkiksi uskontoon liittymättömien vakaumusten herjaamista tämä pykälä ei tuomitse. Esimerkiksi
Vapaa-ajattelijoiden liiton lakimies Arto Tiukkanen on lausunut:
'Me emme ymmärrä, miksei vastaavaa kunnioitusta suoda uskonnottomien vakaumukselle.' Toisaalta on kysytty sen perään, mikä olisi sellainen esimerkiksi ateistin pyhänä pitämä kohde, joka voitaisiin vastaavasti suojata, ja jota pilkkaamalla ateistin uskonrauhaa häiritään. Yleensä tähän vastataan, että ateistien maailmankatsomusta sortava väite on väite jumaluuksien olemassaolosta.
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla