Tekniikkaa
Junia liikuttaa joko erillinen
veturi tai vaihtoehtoisesti moottorivaunull, jossa vetokoneisto on sulautettu vaunuun. Nykyisin veturit tuottavat voimansa pääasiallisesti
sähköä tai dieselmoottorilla, mutta aikaisemmin höyrykoneella toimivat höyryveturissat olivat yleisin tyyppi. Nykyäänkin höyryvetureita on yhä käytössä joissakin maissa, muun muassa
Intia. Bensiinimoottori- ja kaasuturbiinikäyttö ovat jääneet kokeiluluontoisiksi.
Junien käyttötarkoitukset
Matkustajajunat kulkevat yleensä kerran tai kahdesti vuodessa julkaistavien aikataulujen mukaan. Junassa voivat matkustaa kaikki, lapsista vanhuksiin saakka. Se on helppo tapa kulkea paikasta toiseen nopeasti.
Matkustajajunassa saattaa olla jopa 16–20 matkustajavaunua, jotka ovat yleensä neliakselisia ja joihin mahtuu keskimäärin satakunta matkustajaa kuhunkin. Matkustajajunien kulkunopeudet vaihtelevat, mutta Suomessa Intercity-junien suurin sallittu nopeus on 160 km/h (koeluontoisesti 200 km/h) ja Pendolino-junien jopa 220 km/h ajettavan rataosan mukaan. Nämä nopeudet ovat hyvää eurooppalaista tasoa. Vielä nopeampia ovat eurooppalaiset ja japanilaiset suurnopeusjunat, joiden huippunopeudet vaihtelevat varta vasten rakennetuilla erikoisradoilla 240–330 km/h. Ensimmäiset liikenteessä olevat ja suunnitellut maglev- eli leijujunat käyttävät nopeutta 400-500 km/h.
Autopikajuna on Suomessa yksi esimerkki matkustaja- ja tavarajunien yhdistelmistä. Autot lastataan sitä varten erikseen suunniteltuihin autonkuljetusvaunuihin. Auton kuljettaja – ja matkustajat – matkustavat saman junan kyydissä. Suomessa autopikajunat ovat yöjunia, joten niissä on myös makuuvaunuja päivävaunujen lisäksi.
Tavarajunat kootaan tavaraliikenneasiakkaiden tuotteilla ja tavaroilla kuormatuista tavaravaunuista, ja Suomessa tavarajunat kulkevat aikataulun mukaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sen sijaan on tapana päättää junan kulkuunpanosta vasta silloin, kun kuljetettavaa on riittävästi. Tavarajunien koko vaihtelee noin 1 000 tonnista noin 5 000 tonniin ja Yhdysvalloissa ja joissain muissa maissa jopa 12 000–18 000 tonniin. Suomessa tavarajunien käyttämä nopeus on välillä 70–100 km/h suurimman sallitun nopeuden ollessa 120 km/h.
Sotilaskuljetukset on Suomessa toinen esimerkki matkustaja- ja tavarajunien yhdistelmistä, olkoonkin, että tällöin matkustajat yleensä kuljetetaan tavaravaunutyyppisissä, niin sanotuissa härkävaunuissa, joissa on vaunun molemmissa päissä makuulaverit, ja keskellä kamina. Näin kyseessä on itse asiassa tavarajuna, joka kuljettaa myös matkustajia.
Rautatieliikenteen harjoittaminen Suomessa
VR-Yhtymä on suomalainen rautatieyhtiö, joka perustettiin 1995 erottamalla entisestä Valtionrautateistä osa liikenneyhtiöksi.
Matkustaminen
Jokaiselle junamatkalle tulee ostaa
lippu joko junasta tai asemalta. Asemalta ostattaessa lippu tulee leimata junan lipunleimauslaitteessa. Junasta ostettuna hinta on sama, mutta tuolloin
konduktööri eli lipunmyyjä tulostaa lippulaitteellaan lipun, jota matkustajan ei tarvitse erikseen leimata.
Satunnaisesti junissa on lipuntarkastajia, jotka tarkistavat matkustajien liput. Heitä on tosin vähän suhteessa matkustajamääriin, ja monet pääsevät ilman lippua päämääräänsä. Kun lipuntarkastaja toteaa, että matkustajalla ei ole voimassa olevaa lippua, hän kirjoittaa tarkastusmaksuvaatimuksen matkustajalle. Maksu on nykyisin yli 80 € (plus lipun hinta), ja se on noussut viime vuosina paljon.
VR julkaisee joka kuukausi Matkaan-lehteä, joita on saatavana asemilla. Lehti on ilmainen, ja matkustajat voivat ottaa lehden vaikka junamatkalle luettavaksi. Lehti sisältää muun muassa junalla matkustamiseen ja matkailuun liittyviä juttuja, VR:n liikenteeseen liittyviä tiedotteita sekä palaute- ja vastauspalstan.
Väitteitä rautateistä
Rautatieaseman ympäristössä sijaitsee usein useita rinnakkaisia raiteita käsittävä ratapiha, jossa vaunut ja veturit voivat seistä, ja jossa junat voivat kohdata toisensa
Plussat
- tarjoaa hyvän logistiikan yrityksille
- hyvät junayhteydet luovat vetovoimaa alueelle; houkuttelevat yrityksiä ja asukkaita
- mahdollistaa pendelöinnin eli kaukotyömatkailun
- rautateitse on nopeaa matkustaa, suurin nopeus Suomessa 220 km/h
- junat ovat ympäristöystävällinen tapa kuljettaa
- autoliikenne ja ruuhkat vähenevät
- käytännön havaintojen mukaan busseja houkuttelevampi kulkuväline
- teiden kuluminen vähenee
- turvallinen liikkumismuoto verrattuna maantieliikenteeseen
- hiljainen ja tasainen kulkeminen
- junien käyttöikä on pitkä (noin 30 vuotta, sähköveturi kestää yli 40 vuotta)
- juniin mahtuu suuri määrä ihmisiä ja tavaraa (esim. 5-vaunuiseen IC2-junaan 565 matkustajaa vs. bussin 40-60 matkustajaa)
- kun on tarpeeksi ihmisiä tai tavaraa, juna on edullinen kuljetusmuoto
- kiskojen välityskyky on teitä parempi, mutta ne vievät vähemmän tilaa
- kuljetuskapasiteettia on helppo säädellä vuorotiheyden muuttumatta lisäämällä tai vähentämällä vaunuja
- meluhaitat tieliikennettä pienempiä ja vähemmän häiritseviä (melu korkeataajuista ja lyhytkestoista)
Miinukset
- radan rakentaminen on kallista (km-kustannus moottoritien hintaluokassa)
- junat ovat kalliita (esim. 307-paikkainen Pendolino-juna maksaa 13,5 miljoonaa euroa, uusi 50-paikkainen bussi noin 300 000 - 500 000 euroa)
- vaatii suuren liikennevolyymin ollakseen itsensä kannattava, muutoin liikenne vaatii subventiota
- yllä mainituista seikosta johtuen ainakaan raskas kiskoliikenne ei voi ulottua joka paikkaan, tilanne voi olla eri pikaraitiotiellä
- aiheuttaa paikallisia meluhaittoja
Ennätyksiä
- Sähkömoottorijuna: 574,8 km/h, Ranska, 2007
[France celebrates train's new speed record in Champagne ]
- Maglev- eli levitoiva juna: 581 km/h, Japani, Tsuru-Otsuki koerata, 2003
- Kaasuturbiinijuna: 318 km/h, Ranska, 1972
- Veturi 357 km/h, Siemensin valmistama ÖBB:n sarjan 1216 sähköveturi, Saksa, 2006
- Dieselkäyttöinen juna: 256 km/h, Espanja, 2002
- Dieselveturi 271 km/h, TEP-80, Venäjä, 1992 (valmistajan ilmoittama)
- Höyryveturi: 202 km/h, Yhdistynyt kuningaskunta, 1938
- Kiskoajoneuvo (miehittämätön rakettikelkka): 10 300 km/h, Yhdysvallat, 2003
Junien valmistajia
Aihepiiriin kuuluvaa
Lähteet
Katso myös
Tog
Zug (Eisenbahn)
Train
Tog
Tåg
)
)
