Juri Andropov

Juri Vladimirovitš Andropov (, s. 15. kesäkuuta 1914in luult. Nagutskoje, Stavropol lähellä, juliaanisen kalenterin mukaan 2. kesäkuuta, k. 9. helmikuuta 1984) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja NKP:n pääsihteeri 12. marraskuuta 1982 lähtien kuolemaansa asti.

Andropov toimi KGB:n johtajana 1967–1982 ja oli Politbyroon jäsen vuodesta 1973.

Lapsuus ja nuoruus

Andropov oli rautatievirkailijan poika. Hän oli suorittanut opintonsa Rybinskin Teknisen keskuksen vesiliikenteen osastolla. Andropov liittyi Komsomoliin vuonna 1930. Hänestä tuli puolueen täysjäsen vuonna 1939. Hän oli Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan Komsomolin ensimmäinen sihteeri vuosina 1940–1944. Toisen maailmansodan aikana Andropov otti osaa partisaanitoimintaan. Sodan jälkeen vuonna 1951 hän muutti Moskovaan ja liittyi puolueen sihteeristöön.

Nousu valtaan

Stalinin kuoleman seurauksena maaliskuussa 1953in, hän oli epäsuosiossa ja 'karkotettuna' Georgi Malenkov johtamassa Neuvostoliiton Budapestin suurlähetystössä.

Hän oli tärkeässä roolissa Neuvostoliiton valtauksessa Unkarissa vuonna 1956. Andropov palasi Moskovaan johtamaan hallintotehtäviin sosialistimaiden asioissa. Hänet valittiin Keskuskomitean sihteeristöön vuonna 1962. Hänet hyväksyttiin KGB:n johtajaksi vuonna 1967. Andropovista tuli Politbyroon täysjäsen vuonna 1973. Hän toimi KGB:n johtajana vuoteen 1982 asti. Muutamia päiviä Brežnevin kuoleman jälkeen marraskuun 10.päivänä 1982 Andropov tuli yllätysvalinnalla ohi Konstantin Tšernenkon. Hän oli ensimmäinen KGB:n johtaja, josta tuli NKP:n pääsihteeri. Hän sai nopeasti Neuvostoliiton presidentin viran ja puolustusministeriön puheenjohtajan viran.

Hän oli kutsunut KGB:n päällikönsä koolle Varsovassa, kun paavi Johannes Paavali IIin oli valittu, kysyen kuinka hän oli asian antanut tapahtua. Hän arveli, että presidentti Jimmy Carter kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Zbigniew Brzezinski oli kommunismin vastaisen salaliiton johtaja Puolassa, joka laittoi puolalaiset valitsemaan paavin.

Andropov pääsihteerinä

Andropov teki yrityksiä parantaa Neuvostoliiton taloutta ja vähentää korruptiota. Hän oli ensimmäinen uudistusmielisistä Neuvostoliiton johtajista. Hänet muistetaan myös alkoholin vastaisesta kampanjasta ja työn tehokkuuden parantamiskampanjasta. Molemmat kampanjat olivat tyypillisiä neuvostohallinnollisia toimenpiteitä ja ne muistuttivat vastaavia toimia Stalinin ajoilta. Ulkopolitiikassa hän toimi vähän ja sota jatkui Afganistanissa. Suhteet Yhdysvaltoihin huonontuivat erityisesti Neuvostoliiton ammuttua eteläkorealaisenlaisen matkustajalentokoneen alas syyskuussa 1983.