Maantiede
Jyväskylän kaupungin kartta poislukien Säynätsalo
Jyväskylä on ollut läpi historiansa merkittävä liikenteen risteyskohta. Lähimmät suuret kaupungit ovat Tampere (149 km), Kuopio (144 km) ja Mikkeli (113 km). Suomen pääkaupunkiin Helsinkiin Jyväskylästä on matkaa maanteitse 272 km, rautateitse matka on 342 km.
Jyväskylän kaupunki sijaitsee Päijänteen pohjoispäässä. Kaupungissa sijaitsevia pienempiä järviä ovat Jyväsjärvi, Tuomiojärvi, Palokkajärvi ja Köhniönjärvi. Jyväskylään kuuluvia Päijänteen saaria ovat Muuratsalo, Säynätsalo, Lehtisaari ja Iso-Lehtisaari.
Jyväskylän seutu on kumpuilevaa. Kaupungin korkein maankohoama on 249 metrin korkuinen Pirttimäki. Sitä tunnetumpi on kuitenkin Laajavuori, jolla sijaitsee hiihtokeskus ja Matti Nykäsen hyppyrimäki.
Jyväskylän kaupunginosat
Historia
Gummeruksenkatu Harjulta Jyväsjärvelle päin kuvattuna
Jyväskylän seudulta tunnetaan arkeologisia löytöjä kivikaudelta lähtien. Seudulla harjoitettiin maanviljelyä jo 3500 vuotta sitten. Keskiajalla alue oli hämäläisten metsästys- ja kalastusaluetta, jolla ehkä liikkui myös saamelaista kantaväestöä. Varhaisin nimeltä tunnettu Jyvässeudun asukas oli Heikki Ihanninpoika Jyväsjoki, joka mainitaan vuoden 1506n asiakirjoissa. Nelisenkymmentä vuotta myöhemmin seudulla oli jo useita uudistaloja: Kekkola, Kuokkalan, Äijälänn, Mattila ja Tourulan nimet ovat säilyneet nykyaikaan asti kaupunginosien niminä. Taloja syntyi tulevina vuosisatoina niin, että 1830-luvulla Jyväskylä oli Laukaan pitäjän suurin kylä. Hyvien vesiyhteyksien ja maanteiden vuoksi Jyväskylästä kehittyi vilkas markkinapaikka, ja viralliset markkinaoikeudet kylä sai 1801.
Jyväskylän kaupungin perusti Nikolai I vuonna 1837n Jyväskylän kappelikirkonkylään Jyväsjärven ja Syrjänharju väliin. Vaikka kappelikirkonkylä oli jo vanhastaan kauppapaikka, rakennettiin kaupunki lähes tyhjästä. Lähes kaikki kaupungin ensimmäiset asukkaat tulivat Jyväskylän seudun ulkopuolelta. Jyväskylä sai ensimmäiseksi asemakaavakseen ruutukaavan, jossa oli 21 korttelia, neljä pitkittäiskatua ja kuusi poikittaiskatua. Nykyisen kaupungin keskustan ytimenä on tuo alkuperäisen asemakaavan alue. Vuonna 1838 kaupungissa oli 189 asukasta. Jyväskylän perustamiskirja on luettavissa kaupunginkirjaston sivuilla: [1] 
.
1800-luvulla Jyväskylän seudun huomattavimpia vaikuttajia oli piirilääkäri Wolmar Schildt, yksi huomattavimmista suomalaisasian kannattajista. Suureksi osaksi hänen ansiostaan Jyväskylästä kehittyi suomenkielisen kulttuurin edelläkävijä. Jyväskylään perustettiin 1858 suomenkielinen lyseo (nyk. Jyväskylän Lyseon lukio), valtakunnallisesti ensimmäinen laatuaan, 1863 suomenkielinen opettajaseminaari sekä suomenkielinen tyttökoulu 1864. Nämä koulut toivat Jyväskylään runsaasti sivistyneitä ihmisiä opettajien ja koko valtakunnan alueelta tulleiden oppilaiden muodossa. Jyväskyläläisiä opettajia olivat esimerkiksi kirjankustantajiksi ryhtyneet Kaarle Jaakko Gummerus, Karl Gustav Göös ja Alexander Georg Weilin.
1800-luvun loppupuolella kaupunki ja sen ympäristö vaurastuivat mm. metsien arvonnousun takia. Tänä aikana kaupunkiin rakennettiin monia merkittäviä, vieläkin käytössä olevia julkisia rakennuksia. Vähitellen Jyväskylään nousi teollisuuutta; ensimmäiset merkittävät tehtaat olivat Lohikosken paperitehdas ja Schaumanin vaneritehdas, joka perustettiin 1912. Myöhemmin, 1920-luvullaluvulla ja 1930- Jyväskylän seudulle, vihollisen lentokoneiden ulottumattomiin, sijoitettiin runsaasti Puolustusvoimien aseteollisuutta.
Jyväskylän sivistys- ja koulukaupunkimaine synnytti aikoinaan kaupungille lempinimen Suomen Ateena. Kaupungissa oli jo ensimmäisten koulujen perustamisen aikoihin haaveiltu yliopiston saamisesta kaupunkiin. Ensimmäinen merkki haaveen täyttymisestä saatiin, kun kaupunkiin perustettiin vuonna 1912 Suomen ensimmäinen kesäyliopisto. Opettajaseminaari muuttui 1934 Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi, jolla oli jo oikeus myöntää tohtorin tutkintoja. Varsinaista yliopistoa saatiin odottaa vuoteen 1966 asti, jolloin Kasvatusopillinen korkeakoulu monialaistui ja sen nimeksi muutettiin Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylän lyseon kasvatti Alvar Aalto perusti arkkitehtitoimistonsa Jyväskylään syksyllä 1923 ja suunnitteli siitä lähtien kaupunkiin ja sen ympäristöön lukuisia rakennuksia.
Sotien jälkeen Jyväskylä kasvoi nopeasti. 40 vuodessa kaupungin väkiluku kuusinkertaistui, kaupunkiin tehtiin mittavia alueliitoksia (tärkeimmät vuosina 1941 ja 1965) ja uusia asumalähiöitä kaavoitettiin. Samalla lähes kaikki keskustan historialliset puutalot väistyivät uudisrakennusten tieltä.
1960-luvulla saivat alkunsa kulttuuritapahtumat Jyväskylän kesä ja Jyväskylän talvi. Vuonna 1951 järjestettiin ensimmäiset Jyväskylän suurajot, nykyiseltä nimeltään Neste Oil Rally Finland.
Paitsi että Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan keskus, se oli Keski-Suomen läänin pääkaupunki läänin olemassaolon ajan, vuosina 1960–1997. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Keski-Suomesta tuli yhdessä Turun ja Porin ja Vaasan läänien sekä Hämeen läänin pohjoisosien kanssa osa Länsi-Suomen lääniä, jonka pääkaupunki on Turku. Aiempina vuosisatoina Jyväskylä kuului muun Laukaan kunnan osana ensin Hämeen lääniin aina vuoteen 1775in asti, jonka jälkeen se kuului Vaasan lääni aina Keski-Suomen läänin perustamiseen saakka.
Jyväskylä on menestynyt monissa kaupunkien imagotutkimuksissa 2000-luvulla. Marraskuussa 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan Jyväskylä on neljänneksi turvallisin kaupunki Suomessa, turvallisin Länsi-Suomessa.
Suur-Jyväskylä
Suunniteltu Suur-Jyväskylä olisi kaupunki, johon kuuluisi nykyisen Jyväskylän kaupungin lisäksi sen ympäristökuntia. Kunnan asukasluku nousisi n. 150 000 asukkaaseen, ja sen nimenä säilyisi Jyväskylä. Alustavasti Suur-Jyväskylän muodostaisivat Jyväskylän kaupunki,
Jyväskylän maalaiskunta,
Muurame,
Korpilahti,
Laukaa,
Petäjävesi sekä
Toivakka.
Jo pitkään on harkittu Jyväskylän ja 35 000 asukkaan suuruisen Jyväskylän maalaiskunnan kuntaliitosta. Viime aikoina on vedottu siihen, että alueen työpaikat ovat keskittyneet kaupunkiin ja kaupunki menettää verotuloja maalaiskuntaan. Maalaiskunta suhtautui viime aikoihin liitossuunnitelmiin yleensä kielteisesti. 2000-luvulla perusteli kriittistä kantaansa lähinnä kaupungin velkaantuneisuudella. Jyväskylän ja maalaiskunnan liitosta pohdittiin jo 1960-luvulla. Vuosina 1994-1995 selvitysmiehenä toimi Kalevi Kivistö.
Keväällä 2007 keskustelut kuntien yhdistämisestä käynnistyivät uudelleen. Jyväskylän maalaiskunnan valtuusto päätti 18.6.2007 ja Jyväskylän valtuusto 25.6.2007 esittää sisäasiainministeriölle uuden kunnan perustamista koskevan erityisselvityksen tekemistä. Hallinto- ja kuntaministeri nimitti Jarmo Asikaisen kuntajakoselvittäjäksi 14.8.2007. Hän jättää raporttinsa sekä ehdotuksen yhdistämissopimukseksi 15.12.2007 valtuustoille. Tämän jälkeen valtuustot voivat esittää valtioneuvostolle uuden kunnan perustamista.
Mikäli valtuustot päättävät liitoksesta 31.3.2008 mennessä, Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän maalaiskunta lakkautetaan ja uusi Jyväskylän kunta perustetaan vuoden 2009 alusta. 5000 asukkaan Korpilahden kunta on jo päätetty liittää Jyväskylään 01.01.2009.
Keskisuomalaisessa 2. tammikuuta 1965 tosin kerrottiin Suur-Jyväskylän jo syntyneen vuoden 1965 alussa. Tuolloin Suur-Jyväskylällä tarkoitettiin vuoden 1965 alueliitoksen vaikutuksesta huomattavasti laajentunutta Jyväskylän kaupunkia. Kyseisessä alueliitoksessa liitettiin Jyväskylän maalaiskunnasta kaupunkiin, Kuokkala, Äijälä, lähes koko Keljo, Seppälänkangas, Mannila ja Tuomiojärvestä Ruokepuoliseen ulottuva maakaistale.
Politiikka
Jyväskylän kaupunginvaltuustossa on 59 jäsentä. Suurimmat puolueet ovat SDP, Kokoomus ja Keskusta. Jyväskylän kaupungissa oli vasemmistoenemmistö vuoteen 1984 asti ja uudelleen vuosina 1992-1996.
Kaupunkikuva
Jyväskylä on pinta-alaltaan pieni sekä suomalaisittain varsin tiiviisti rakennettu kaupunki. Ruutukaavan mukaan rakennettu kaupungin vanhin osa, nykyinen ydinkeskusta sijaitsee Jyväsjärven ja Syrjälänharjun välissä. Se on Suomen kaupunkien pelkistetyin, yksinkertaisin ja symmetrisin ruutukaava. Se on symmetriassaan verrattavissa jopa renessanssin ihannekaupunkeihin. Kaupungin hallinto ja palvelut ovat hyvin keskittyneitä ja keskusta rakennettu tiiviisti.
Vuonna 1941 tehdyn alueliitoksen jälkeen Jyväskylän keskustaa laajennettiin itään Taulumäen suuntaan. Tästä on seurannut hallinnollinen erikoisuus, kun Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalo ja Jyväskylän maaseurakunnan kirkko sijaitsevat vieläkin Taulumäellä.
Monissa Suomen kaupungeissa on toteutettu tai suunnitteilla keskieurooppalaiseen tapaan kävelykatuja. Jyväskylä on tässä asiassa ollut edelläkävijä, kun aikaisemmin valtatien 4 läpikulkuliikennettä palvellut kaupungin keskustaa länsi-itäsuunnassa halkova Kauppakatu muutettiin ensin joukkoliikennekaduksi ja sittemmin yhdeksi Suomen ensimmäisistä kävelykaduista vuonna 1993. Kauppakadun kävelykadusta on tullut kaupunkilaisten suosima kohtaamispaikka ja sen varrella sijaitsevat kaupungin suosituimmat ostoskeskukset, kahvilat sekä ravintolat. Kävelykadulla järjestetään myös monia kulttuuritapahtumia. Merkittävä tekijä kaupunkikuvan kannalta on myös keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitseva M-real Oyj:n Kankaan paperitehdas.
Suuren osan Jyväskylän rakennuksista on suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto. Kaupunkirakenne on suunniteltu tiiviiksi, jotta palvelut, kaupat, koulut ja työpaikat olisivat kävelymatkan päässä. Nykyarkkitehdeista Jyväskylässä eniten kaupunkikuvaan ovat vaikuttaneet Arto Sipinen ja Jukka Tikkanen. Luonto on Jyväskylässä hyvin esillä kaupungin tiheästä asutuksesta huolimatta. Lyhyen kävelymatkan päässä keskustasta ovat järvet, metsät ja puistot. Ydinkeskusta sijaitsee Jyväsjärven ja Syrjälänharjun välissä (Syrjälänharjua on Jyväskylässä totuttu sanomaan kotoisasti vain Harjuksiksi).
Jyväskylä on valtateiden 4, 9, 13 ja 23 risteys. Jyväskylän keskustan ohittaa itäpuolelta ohitustie, vuonna 1989 valmistunut Rantaväylä, joka valmistuessaan siirsi valtatien 4 liikenteen pois kaupungin ruutukaavakeskustan liikenneverkosta. Rantaväylän varressa sijaitsee useita Jyväskylän yliopiston sekä kansainvälisen yritysmaailman uudisrakennuksia, jotka ovat nostattaneet Jyväskylän kaupunkikuvaa ja luoneet savupiipputeollisuudestaan tunnetulle kaupungille uutta, innovatiivista imagoa. Vanhojen tehdasrakennusten häviäminen Jyväsjärven rannasta on mahdollistanut järven puhdistumisen sekä uuden Lutakon kaupunginosan rakentamisen Kuokkalan sillan juureen.
Kansainvälistä ilmettä Jyväskylän kaupunkikuvaan on tuonut ulkomaalaisten opiskelijoiden huomattava määrä. Yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun saama suosio ulkomaalaisten opiskelijoiden keskuudessa on lisännyt Jyväskylän tunnettuutta myös tiedemaailmassa.
Kaupunkikulttuuri
Jyväskylälle on ollut vanhastaan tunnusomaista sekä vahva humanistinen että työväenhenkinen kulttuuriperintö.
Kun perinteinen teollisuustuotanto kaupungissa on väistynyt uudemman elinkeinoelämän alta ja samalla humanistisen opetuksen osuus kaupungin opiskeluvaihtoehdoista on pienentynyt, myös kaupungin kulttuuriprofiili ja identiteetti ovat olleet murroksessa 1960-luvulta lähtien. Uusia virikkeitä perusjyväskyläläiseen kaupunkikulttuuriin on tuonut myös nopea muuttoliike, etenkin opiskelijaväestön suuri määrä. Jyväskyläläiset muodostavatkin nykyisin kaupunkiväestön, jossa syntyperäisten asukkaiden osuus on pieni ja sekä tulo- että lähtömuutto on vilkasta. Jyväskylän kaupungin verkkosivujen mukaan 25-vuotiaista asukkaista vain 25 % ja 50-vuotiaista asukkaista vain 18 % on syntynyt Jyväskylässä.
Liikenne
Jyväskylän kautta kulkevat valtatiet eri ilmansuuntiin
Helsinki, Lahti, Oulu, Utsjoki (etelään / pohjoiseen)
Turku, Tampere, Kuopio (lounaaseen / koilliseen)
Kokkola, Mikkeli, Lappeenranta (luoteeseen / kaakkoon)
Seinäjoki, Vaasa (luoteeseen)
Pori, Joensuu (länteen / itään)
Jyväskylään pääsee junalla etelästä Tampereen suunnasta, lännestä
Haapamäen suunnasta sekä idästä
Pieksämäeltä. Henkilöjunaliikenne pohjoisesta
Haapajärven suunnalta lakkautettiin vaiheittain vuosina
1968–
1987, viimeisimpänä henkilöliikenne Äänekoski-Jyväskylä -rataosuudella vuonna
1987.
[1] . Jyväskylästä on suorat junayhteydet Tampereen kautta Helsinkiin ja Turkuun, Pieksämäeltä vaihtoyhteyksiä Kuopion, Joensuun ja Mikkelin suuntiin. Syksystä 2006 lähtien Jyväskylän ja Helsingin väliset suorat junayhteydet ovat olleet enimmäkseen Pendolino-vuoroja.
Kaukoliikenteen pikavuorobusseilla pääsee tiheästi Helsingin suuntaan. Tarjontaa on myös muihin suuriin kaupunkeihin.
Lentokoneella pääsee Jyväskylästä Helsinkiin 50 minuutissa.
Paikallisliikennettä Jyväskylässä, Jyväskylän maalaiskunnassa sekä Muuramen kunnassa harjoittaa liikennelupaviranomaisen myöntämillä liikenneluvilla Jyväskylän Liikenne Oy. EU:n palvelusopimusasetuksen johdosta valmisteltavan lainsäädännön perusteella Jyväskylän seudun paikallisliikenne tultaneen tulevaisuudessa järjestämään kilpailutusperiaatteella.
Kesäisin kaupungista on sisävesiliikennettä. Jyväsjärvellä on lyhyitä muutaman tunnin illallisristeilyjä ja Päijänteen vesistöalueella myös pidempiäkin risteilyjä. Tunnettuja Jyväskylästä liikennöiviä sisävesialuksia ovat mm.
Aiemmin kaupungista liikennöivät myös
siipirataslaiva S/S Lahtis ja sisävesihöyrylaiva S/S Jyväskylä (nyk.
M/S Jyväskylä).
Tutustumiskohteita
Urheiluseuroja
Oppilaitoksia
Muuta
Tapahtumat
Kaupungin tunnettuja tapahtumia ovat mm.
Jyväskylän kesä,
Yläkaupungin Yö,
Sataman Yö,
Päijännepurjehdus ja
Neste Rally Finland.
Tunnettuja jyväskyläläisiä
Kulttuuri- ja viihdehenkilöitä
- Isa Asp, runoilija
- Johan Ferdinand Canth, lehtori, kustantaja, Minna Canthin aviomies
- Minna Canth, kirjailija
- Kaarle Jaakko Gummerus, kirjankustantaja, Gummeruksen perustaja
- Karl Gustav Göös, lehtori, kirjankustantaja, Weilin+Göösin perustaja
- Heikki Fabian Helminen, kustantaja, Keski-Suomi -lehden perustaja
- Tauno Hannikainen, kapellimestari
- Toivo Hannikainen, säveltäjä
- Toni Hintikka, basisti, Technicolour-yhtye
- Heikki Määttänen, näyttelijä
- Teuvo Pakkala, kirjailija
- Timo Parvela, kirjailija
- Markku Ropponen, kirjailija
- Seminaarinmäen mieslaulajat
- Wolmar Schildt, suomen kielen kehittäjä, piirilääkäri
- Ritva Valkama, näyttelijä
- Wallu Valpio
- Alexander Georg Weilin, kirjankustantaja, opettaja, Weilin+Göösin perustaja
- Väinö Voionmaa
Poliitikkoja
- Susanna Huovinen, kansanedustaja
- Matti Kangas, kansanedustaja
- Reijo Laitinen, kansanedustaja
- Kalevi Olin, kansanedustaja
- Aila Paloniemi, kansanedustaja
- Mauri Pekkarinen, kauppa- ja teollisuusministeri
- Alpo Rusi, virkamies
- Oras Tynkkynen, kansanedustaja
- Matti Vanhanen, pääministeri
- Ahti Vielma, kansanedustaja
- Henna Virkkunen, kansanedustaja
Urheilijoita
- Jere Hård, uimari
- Risto Jussilainen, mäkihyppääjä
- Samppa Lajunen, yhdistetyn hiihtäjä
- Matti Nykänen, mäkihyppääjä ja laulaja
- Harri Rovanperä, ralliautoilija
- Esa Saksola, graafikko, urheilija
- Jani Soininen, mäkihyppääjä
- Tarmo Uusivirta,nyrkkeilijä
- Sinuhe Wallinheimo, jääkiekkoilija
- Tommi Mäkinen, ralliautoilija
- Jani Lakanen, suunnistaja
- Arno Laitinen, moukarinheittäjä
Naapurikunnat
Jyväskylän
seutu muodostuu Jyväskylän kaupungin lisäksi seuraavista kunnista:
Hankasalmi - Jyväskylän maalaiskunta - Korpilahti - Laukaa - Muurame - Petäjävesi - Toivakka - Uurainen
Ystävyyskaupungit
Jyväskylällä on lukuisia
ystävyyskaupunkeja:
Vaalipiiri
Katso myös
Aiheesta muualla
Triviaa
- Joissakin Jyväskylän keskustaan osoittavissa kylteissä (esim. moottoritiellä) lukee 'Keskusta Centrum' kaksikielisten kuntien tapaan, vaikka Jyväskylä ei ole kaksikielinen kunta.
- Jyväskylän Taitoniekantiestä joskus käytetään lyhennettä Tnt ja Emännäntiestä Emt - myös posti kulkee niillä lyhenteillä.
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä
)
)
)
