Handwerk
Artisanat
Konsthantverk
)
Valko-Venäjäissn Minsk
Käsityö mielletään usein harrastuksenomaiseksi toiminnaksi, mutta se voi olla myös nimitys kaupallisen tuotteen valmistustavasta. Ammattikäsityöläiset, jotka tekevät taiteellista työtä, kutsuvat itseään usein taidekäsityöläisiksi. Muotoilijat, jotka tekevät työnsä lähinnä käsityömenetelmin, voivat kutsua itseään käsityömuotoilijoiksi tai taideteollisiksi muotoilijoiksi (tehdäkseen eron teolliseen muotoiluun.)
Käsityö on myös oppiaine peruskoulussa. Uusimman opetussuunnitelman mukaan puhutaan yhtenäisestä käsityöstä, mikä tarkoittaa että siihen kuuluu sekä teknistä työtä (lähinnä puu- ja metallityöt) että tekstiilityötä (ompelu, neulonta, virkkaus, kudonta, kirjonta, kankaanpainanta, huovutus...). Perusopetuksen vuosiluokilla 1-4 kaikki oppilaat opiskelevat yhtä paljon teknistä- ja tekstiilityötä. Vuosiluokilla 5-9 pääosin opiskellaan myös molempia, mutta oppilaalle voidaan myös antaa mahdollisuus painottua enemmän joko tekniseen- tai tekstiilityöhön.
Peruskoulun jälkeen käsityötä voi opiskella keskittyen tarkemmin johonkin käsityön osa-alueeseen, niin ammattikouluissa kuin ammattikorkeakouluissakin. Käsityötä voi opiskella myös yliopistossa, silloin opiskellaan käsityötiedettä (tekstiilityö) tai käsityökasvatusta (tekninen työ).
Käsityön osuus arkisesta työstä ja vapaa-ajasta on vähentynyt huomattavasti teollistumisen myötä. Käyttöesineemme tulevat useimmiten automatisoiduilta tuotantolinjoilta tai halpatuotantona ulkomailta. Ammattikäsityöläiset tekevät nykyään paljon matkamuistoja, taide-esineitä, sekä luksus-tilaustöitä erityisesti poikkeuksellisen hyvin toimeentuleville ihmisille.
Käsityöläisammatteja olivat entisaikoina esim. suutarit, räätälit, puusepät, kirvesmiehet ja sepät. Käsityönä tehtiin kotona lisäksi erilaisia kodin käyttöesineitä, kuten puuastiat, tuohi- ja päreastiat, sukat, matot, liinat jne.
