Historiaa
Kajaanin linnan rakentaminen aloitettiin vuonna 1604, 1605 tai 1607 ja se valmistui 1619. Aluksi linna käsitti vain kivimuurin, kaksi pyöreää tornia sekä linnan sisäpihalla olevia puurakennuksia. Kreivin Pietari Brahe määräyksestä 1650-luvulla aloitettiin linnan toinen rakennuskausi, joka päättyi 1666na. Tällöin linnan puurakenteita korvattiin paljon kivirakenteilla. Linna oli aikoinaan Euroopan pohjoisin kivilinna.[http://213.143.184.82/kainuunmuseo/sivut/menneet04.htm] 
Se toimi hallinnollisena keskuksena, vankila, sotilastukikohtana ja vainon aikoina asukkaiden pakopaikkana. Kuuluisin linnan vangeista oli historioitsija Johannes Messenius joka joutui vuosina 1616–1635 virumaan linnassa kurjissa oloissa. Myös runoilija Lars Wivallius oli linnan vankeja. Suuressa Pohjan sodassa (isoviha) linna oli kuukausia venäläisten piirittämänä, kunnes se joutui elintarvikkeiden, polttopuiden ja ampumatarvikkeiden loputtua antautumaan. Pian sen jälkeen venäläiset räjäyttivät linnan ja sen asukkaat vietiin Venäjälle vankeuteen.
Linnasta ei ole säilynyt alkuperäisiä piirustuksia tai kuvia. Museovirasto on vuodesta 2003 lähtien restauroinut linnan raunioita.
Viime vuosina on myös käyty keskustelua siitä olisiko paikalla ollut linna tai muu rakennus jo ennen 1600-lukua. Yleisimpänä argumenttina aiemman rakennuksen puolesta on esitetty, että strategisen sijaintinsa vuoksi sellainen on välttämättä tarvittu.[Nikoskinen, Yrjö. Oliko Kajaanissa linna jo aikaisemmin?. Kainuun Sanomat 9.8.1996.] Kainuun museon tutkija Heikki Rytkölä pitää hypoteesia mielenkiintoisena, mutta käytettävissä olevien lähteiden valossa toistaiseksi liian rohkeana.[Hyttinen, Simo. Tutkijan arvio johtopäätöksistä: Lähteitä käytetty ilman kritiikkiä. Kainuun Sanomat. 4.10.1996, s. 10.]
Tarinoita Kajaanin linnasta
Johannes Messeniuksen haamun sanotaan kummittelevan linnassa.
[Kainuun Sanomat 22.07.07]
Ior Bock on esittänyt Bockin perheen saagainenssa, että paikalla olisi aiemmin ollut toinen linna, jonka kaivossa olisi ristiretkiaika aarre. Tarina on johtanut maatutkaluotauksiin, joissa on havaittu viitteitä suuresta maahan kaivetusta metalliesineestä[Bo S. Olsson. Kajaani, The Old Capitol of The Kvens . Kajaneborg.com. Luettu 15. marraskuuta 2006.] . Museoviraston ylijohtaja Henrik Lilius on esittänyt, että yksi mahdollinen selitys tutkakuvassa ilmenneelle heijastumalle voisi olla vanha tykkin. Joulukuussa 2006 Oulun yliopisto tutkijat eivät omissa maatutkaluotauksissaan löytäneet näyttöä suuresta metalliesineestä. Museovirasto on suorittanut koekaivauksia todeten, että väitetyn metalliesineen kohdalla ei ole aiemmin kaivettu maata.[Mainio, Tapio. Pronssista tykkiä etsittiin maatutkalla Kajaanissa. Helsingin Sanomat 6.12.2006]
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Kajaneborg
)
|
Tietoja 
