Kaksikomponenttiräjähde

Kaksikomponenttiräjähteessä hapetin ja polttoaine ovat eri molekyyleissä ja eri ainerakeissa. Kaksikomponenttiräjähteisiin voidaan laskea myös useamman komponentin sisältävät räjähteet. Hapetin on usein jokin nitraatti tai kloraatti. Polttoaine voi olla esim. öljy, alumiinipöly, sokeri, hiili tai rikki. Kaksikomponenttiräjähteeksi voidaan laajemmin kutsua myös räjähteitä, joissa räjähteen ominaisuuksia muutetaan lisäämällä toisia ainesosia. Tyypillinen esimerkki tästä on ammoniumnitraatti, joka on itsessään räjähde, mutta vettä imevä ja vaikeasti räjähtävä. Seosaine voi karkottaa vettä tai helpottaa räjähtämistä. Kaksikomponenttiräjähteet ovat terroristien suosiossa helpon valmistettavuutensa takia ja ne vaativat aina sytyttämiseen nallin. Kaksikomponenttiräjähteen etuna on suuri säilytysturvallisuus: räjähde siitä tulee vasta, kun kaksi ainetta sekoitetaan.

ANFO

Tunnetuin kaksikomponenttiräjähde lienee ANFO (engl. Ammonium Nithrate Fuel Oil) tai ANO, jossa perusaineosat ovat ammoniumnitraatti ja polttoöljy. Ammoniumnitraatti-öljy- räjähteet ovat selvästi sotilasräjähteitä heikkotehoisempia ja sopivat mm. kiven louhintaan. Ammoniumnitraattia on noin 94% ja öljyä 6%. Tämän aineen räjähdysnopeus on noin 2800-3500 m/s (lähde: Forcit) Ammoniumnitraattipohjaisia räjähteitä käytetään, koska ne ovat halpoja. Aineen muunnelmia kutsutaan mm. ammoniiteiksi. ANFO:ssa on ongelmansa. Seos vettyy nopeasti ja helposti ja menettää räjähdystehonsa. Seos vaatii syttyäkseen suuren nallin lisäksi suuren tehokasta räjähdysainetta, esim. TNT:tä sisältävän panoksen eli alkuräjähteen, sillä ammoniumnitraattipohjainen räjähde on vaikea sytyttää. Se vaatii kunnolla räjähtääkseen yleensä sisälleen sijoiteltuina lisäräjähteitä , esim. dynamiitteja. ANFO:n tiheys on alhainen, noin 0,85, mikä heikentää huomattavasti sen räjähdystehoa painoyksikköä kohti. ANFO ruiskutetaan usein säiliöautosta paineella. Se nostaa aineen tiheyttä noin 0,9:ään. Joihinkin ANFO-seoksiin lisätään alumiinia tiheyden ja räjähdystehon kasvattamiseksi.

Muita kaksikomponenttiräjähteitä ja vastaavia seoksia

Ammoniumnitraattia voidaan sekoittaa myös hyvin hienon alumiinijauhon ja steariinihapon kanssa ammonaaliksi. Hienorakeinen alumiinijauho on pyrotekninen, hapetinmolekyylien kanssa kuumasti ja monesti räjähdysmäisestikin palava aine. ANNM on kaksikomponenttiräjähde, jossa nitrometaani helpottaa ammoniumnitraatin vaikeaa räjähtämistä. Ammoniumnitraatin lisäksi räjähteiden lisäksi tavallinen kaksikomponenttiräjähteen hapetin on kaliumkloraatti. Se on hyvin voimakas hapetin. Kaliumkloraatti voi hapettaa vaikkapa sokeria tai polttoöljyä, alumiinipölyä, magnesiumjauhetta, hiiltä.

Monesti kaksikomponenttiseokset tuottavat vain välähdyksen, hidasta palamista tai heikon räjähdyksen, mutta osa niistä on vaarallisia tehoräjähteitä.