Kansainvaelluksista yleisesti
Kansainvaelluksen syyt voivat olla esimerkiksi sietämättömät olot lähdemaassa: poliittinen sorto tai jopa ilmastonmuutoksesta johtuva nälänhätä. Näiden työntävien tekijöiden lisäksi kohdealueen rikkaus voi houkutella. Arvellaan, että pääsyy kansainvaelluksiin on toimeentuloon liittyvä eli taloudellinen. Uskotaan historian kansainvaellusten johtuneen jaksollisista ilmastonmuutoksista, jotka kutistivat paimentolaisten laidunmaita. Ilmastonmuutokset lienevät johtuneen muun muassa muutoksista Auringon säteilyssä. Kansainvaelluksen voima on suuri, jos on käytössä hevosten vetämien vaunujen kaltaisia kuljetusvälineitä.
Historian kansainvaelluksia
Kansainvaellukset ovat olleet monesti sivistysvaltioiden ryöstelyä. Esim. ilmaston kylmeneminen tai kuivuminen on ajanut maanviljelijäkansan, paimentolaiskansan tms. liikkeelle. Jos kohteena olevan sivistysvaltion puolustus ei pitänyt, alue vallattiin ja se voi joutua rajujen ryöstelyhjen ja väkivallan kohteeksi. Toisaalta väestönkasvu ajaa kansoja ainakin hitaaseen laajenemiseen. Jos kansan asetekniikka tai taistelutapa oli kehittyneempi, se nujersi kohteena olevat alkuasukkaat tai sivistysvaltion. Muinaiset sivistysvaltiothan olivat paimentolaiskansojen, nomadien ympäröimiä. Kun jokin kansa hyökkäsi jokilaakson sivistysvaltioon, se yleensä asettui ylimystöksi valloittamaansa maahan.
Vanhassa maailmassa
Esi- ja varhaishistoriallisia vaelluksia
Indoeurooppalaisten vaellus
Niin sanotun kurgaaniteorian mukainen näkemys indoeurooppalaisten kansojen laajemisesta ja vaelluksesta länteen 4000-1000 eaa. Purppuranvärinen ydinalue vastaa alkukodin, Samaran kulttuuriinn ja Sredny Stog
kulttuurien alueita. Vuoteen 2500 eaa. mennessä indoeurooppalaiset olivat levinneet punaiselle alueella, ja vuoteen 1000 eaa. mennessä oranssille
Indoeurooppalaisten oletetaan alkujaan asuneen Kaukasiassa, josta he aikaa myöten vaelsivat Eurooppaan.
Levittäytyminen alkoi yleisimmin hyväksytyn näkemyksen mukaan noin 3000-luvulla eaa. Toisen mutta vähemmän kannatetun teorian (C. Renfrew) mukaan indoeurooppalaisten alkukoti oli Turkin Anatoliassa, josta he olisivat saapuneet Eurooppaan jo noin 8 000 eaa. samanaikaisesti maanviljelyn kanssa.
Bantujen kansainvaellus
Yksi historiallisen ajan laajimmista ja pitkäkestoisimmista kansainvaelluksista oli bantujen levittäytyminen koko Afrikannn eteläpuoliskoon. Vuoden 2000 eaa. jälkeen nykyisten Nigeria ja Kamerunin alueella asuneet bantut alkoivat levittäytyä itään ja etelään. Bantukansat saapuivat Etelä-Afrikkaan vasta vuoden 1000 jälkeen; bantujen vaelluksia oli vielä paljon tämänkin jälkeen, ja zulut muuttivat etelään vasta 1700-luvulla.
Kansainvaellusaika
Euroopan historiassa kutsutaan nimellä kansainvaellusaika noin vuosien 400 ja 600 välisenä aikana tapahtunutta lähinnä germaanisten, slaavilaisten jne. kansojen liikehdintää. Kansainvaellusten vauhdittajana oli aasialaisten hunnien saapuminen Eurooppaan, ja ne vaikuttivat osaltaan Rooman valtakunnan tuhoon.
Kansainvaellusajan jälkeinen aika Euroopassa
600- ja 700-luvuilla jatkui slaavien levittäytyminen. Itä- ja Koillis-Euroopassa slaavit työntyivät alueille, joilla asui vanhastaan muun muassa balttilaisia ja suomalais-ugrilaisia väestöjä. Keski-Euroopassa, jossa germaaninen asutus oli monin paikoin ilmeisesti harventunut, slaavit työntyivät aina syvälle nykyisen Saksan alueelle. Eteläslaavit puolestaan ahdistivat Itä-Roomaa eli Bysanttiaiiniin. Vakavin isku Itä-Roomalle olivat kuitenkin islam kääntyneiden arabien suunnattomat valloitukset.
Euraasian paimentolaiskansojen liikkeet
Paimentolaiskansat ovat vaeltaneet aroseuduilla vuosituhansien ajan tunkeutuen välillä Eurooppaan, Lähi-itään, Etelä-Aasiaan tai Kiinaan. Esimerkkejä vaeltaneista paimentolaiskansoista ovat muun muassa kimmerialaiset, skyytit, sarmaatit, hunnit, avaarit, mongolit, kumaanit ja monet muut turkkilaiskansat. Suomalais-ugrilaisista kansoista paimentolaiskulttuurin omaksuneet unkarilaisten esi-isät olivat ainoita, joiden tiedetään vaeltaneen laajamittaisesti.
Amerikassa
- noin 750 jaa. Nahuatlia puhuvien kansojen veallus pohjoisesta
- noin 1100-1200 jaa. Nahuatlia puhuvien kansojen vaellus Pohjoisesta.
Katso myös
Viitteitä
Aiheesta muualla
)
