Kantoni

Kantonilla tarkoitetaan hallintoaluetta tai osavaltioita. Suomessa se on tunnetuin Sveitsiä koskevana ilmaisuna.

Jokaisella Sveitsin 26 kantonilla on oma perustuslakinsa ja omat lakiasäätävät ja -toimeenpanevat sekä tuomioelimensä. Kaikissa kantoneissa on yksikamarinen parlamentti, jonka nimi vaihtelee kantoneittain.

Kaikki se, mikä ei valaliiton perustuslain mukaan kuulu valaliiton toimivallan alaisuuteen kuuluu kantonin tasolla päätettäviin asioihin. Näitä ovat esimerkiksi valtiollinen järjestäytyminen, osin terveydenhoito, poliisilaitos, verotus ja koululaitos. Osin liittovaltion ja kantonin kompetenssit ovat ristiriidassa keskenään, mikä aiheuttaa sekaannuksia. Edelleen kantonit voivat jakaa sisäisesti päätösvaltaa alemmille hallinnon tasoille eri tavoin.

Kahta kantonia (Glarus ja Appenzell) lukuun ottamatta asioista päätetään kansanäänestyksillä.

Myös muualla

Bosnia ja Hertsegovinan federaatio, toinen Bosnia ja Hertsegovinastn valtion poliittisista entiteeteiä jakautuu 10 kantoniin, joita ovat Una-Sanan, Posavinan, Tuzlan, Zenica-Dobojn, Bosnian-Podrinjen, Keski-Bosnian, Herzegovina-Neretvan, Länsi-Herzegovinan, Sarajevon ja Herzeg-Bosnian kantonit. Federaation kantonien asema on hyvin itsenäinen, niillä on omat lainsäädäntö- ja hallintoelimet.

Ranskassa ja Belgiassa kantoni on pienen hallintoalueen nimitys.