Karma

Sanalla karma (sanskritia, devanagariksi: कर्म; 'teko', 'toiminta'; paali kamma) tarkoitetaan yleensä buddhalaisuudessa, hindulaisuudessa ja jainalaisuudessa esiintyviä syyn ja seurauksen toimintaa kuvaavia oppeja.

Näiden oppien mukaan jokaisen elävän olennon nykyinen olotila on suoraa seurausta menneisyydessä tehdyistä teoista. Karma on näiden tekojen alati muuttuva summa. Monesti karman katsotaan säilyvän myös kuolemassa, vaikkei varsinaiseen jälleensyntymään uskottaisikaan. Samaan tapaan nykyiset teot vaikuttavat tulevaisuuteen, myös tuleviin jälleensyntymiin. Pahat teot voivat johtaa jälleensyntymään huonommissa oloissa, jopa eläimenä. Teoiksi lasketaan myös ajatukset ja sanat, ja mielentila, jossa teot tehdään, voi vaikuttaa kertyvän karman määrään ja laatuun.

Karma ei merkitse kohtaloa, sillä jokainen voi vaikuttaa omaan käytökseensä. Lisäksi on erilaisia karmaa puhdistavia seremonioita, joilla lievennetään pahan karman seurauksia ja voimistetaan hyvän karman vaikutusta. Buddhalaisuuden mukaan kaikki olennot ovat karman ulottuvissa, ja siksi millään jumalaolennoilla ei ole tässä suhteessa merkitystä. Hindujen mukaan jumalat eivät ole karman piirissä, vaan voivat vaikuttaa ihmisen karmaan.

Hindulaisuus

Hindulaisuuden mukaan, jos ihminen elää hyvin, hänen sielunsa pääsee kuolemansa jälkeen uudessa jälleensyntymässä parempaan elämään: ylempään kastiin tai jopa pyhäksi lehmäksi. Vastavuoroisesti jos ihminen elää huonosti, hän joutuu alempaan kastiin, kastittomaksi tai saastaiseksi eläimeksi. Jos ihminen elää sikamaisesti, hän joutuu seuraavassa elämässään siaksi. Jos ihminen keskittyy elämässään vain seksiin, hän joutuu seuraavassa elämässään linnuksi (jotka voivat paritella paljon ihmisiä useammin). Jos ihminen tappaa lehmän, hän joutuu helvettiin niin moneksi vuodeksi kuin lehmässä on karvoja.

Karman laki selittää monet länsimaista ihmistä Intiassa oudoksuttavat piirteet. Esimerkiksi vain harvat pyrkivät auttamaan kaduilla eläviä huono-osaisia, koska ajatellaan heidän kurjan kohtalonsa olevan heidän omaa syytään. Samoin länsimaiset ihmiset usein ihmettelevät sitä, että Intiassa eräät hindulahkot pitävät yllä sairaaloita lehmille ja linnuille, mutta huono-osaiset ja kastittomat ihmiset jäävät ilman apua.

Buddhalaisuus

Buddhalaisuuden käsitys karman laista ja jälleensyntymästä on monimutkaisempi kuin hindulaisuuden.

Buddhalaisuudessa karma on edellisten olosuhteiden seurausta, eikä se olekaan kohtalonomaista kuten hindulaisuudessa. Karma tarkoittaa siis pelkästään sitä että teoilla on seurauksensa, eikä sitä pidä nähdä rangaistusten tai palkkioiden -jakelujärjestelmänä, koska ei ole ketään joka jakelisi rangaistuksia tai palkkiota.

On myös otettava huomioon että buddhalaisuudessa kaikki asiat eivät välttämättä ole karman seurausta.

Buddhalaisuudessa ei ole pysyvää sielua, joten jälleensyntymässä uuteen kehoon siirtyy karman taakka.

Teosofia

Teosofian mukaan karma on elämässä tehtyjen tekojen ja valintojen seurausten summa. Tämä karma, 'karmisen velan saldo', määrittelee sen, millainen seuraava inkarnaatio tulee olemaan. Säännön 'jokainen niittää sitä mitä hän kylvää' mukaisesti jokainen joutuu lopulta kohtaamaan tekojensa seuraukset ja joko kärsimään ne tai sovittamaan ne. Teosofian oppien mukaan ihminen voi syntyä uudelleen vain ihmiseksi. Teosofiassa ajatellaan, että vääryydet tulisi antaa anteeksi pahantekijälle. Karma tulee rankaisemaan sitä, joka on loukannut toista, eikä ihmisen pidä omalla toiminnallaan kostaa puolestaan.Anteeksiantoon liittyen: Blavatsky, H. P.: 'Teosofian avain' 1954/1889 s. 185-186

Uuspakanuus

Erityisesti wicca ja siihen pohjautuvat uuspakanuuden suuntaukset tunnustavat 'palautumisen lakia'--kaikilla teoilla on seurauksensa ja nämä palautuvat tekijälleen, jopa kolminkertaisena. Tämä moraalinen ohjenuora selitetään yleensä luonnon vastavuoroisuuden ja fysiikan laeista johdetuksi ja varoittaa mustan magian harjoittamista vastaan. Sielunvaelluksen käsite on varsin yleinen uuspakanoiden keskuudessa, mutta koska karma koetaan välittömästi tässä elämässä toimivana voimana, hyvien tekojen merkitys painottuu nykyhetkeen tuonpuoleisen sijasta.

Lähteet