Historia
Katalonian alueella on ollut asutusta jopa yli 30 000 vuoden ajan. Neandertalinihmisen asumisesta alueella ei ole varmoja todisteita. Kivikauden jälkeen alueella oli lukuisia iberiheimoja. Antiikin ajalla sinne saapui kreikkalaisiainin kauppiaita, jotka perustivat Empúries satamakaupungin. Puunilaissotien aikaan noin vuonna 218 eaa. Empúriesiin rantautui vahvistamattomien perimätietojen mukaan ensimmäistä kertaa roomalaisia, jotka valloittivat myöhemmin alueen ibereiltä ja hallitsivat sitä aina Rooman valtakunnan sortumiseen 400-luvulle saakka.
Myöhemmin nykyinen Katalonian aluetta hallitsivat visigootit, joiden valta päättyi muslimivalloitukseen 800-luvulla. Pohjoisosissa muslimikausi jäi verrattain lyhyeksi, noin 80 vuodeksi. Valloittajana pidetään Kaarle Suurta, joka muodosti Katalonian pohjoisosiin eräänlaisen suojavyöhykkeen, Marca Hispanican, Ranskassa sijainneen frankkivaltakunnan ja muslimien väliin. Aluetta hallitsivat kreivikunnat, joiden liittoutumista pidetään Katalonian poliittisen yhteyden alkuna. Myöhemmin muslimien vaikutusvalta alueella heikkeni ja kristityt kreivikunnat laajenivat etelään.
Valta siirtyi Barcelonan kreiveille, jotka muodostivat valtioliiton Aragoniann kanssa. Katalonia-Aragonia osallistui muslimeja vastaan käytyihin sotiin valloittamalla Valencia, Alicanten, Murcian ja Baleaarit. Murciasta valloittajat luopuivat Espanjan kuninkaiden hyväksi. Välimerelliseksi merimahdiksi kohonnut Katalonia-Aragonia hallitsi alueita myös Italiassa, Kreikassa ja Ranskassa (Roussillon).
Katalonian vaikutusvalta väheni keskiajan lopulla. Siitä tuli osa Espanjan kuningaskuntaa, kun Aragonian kuningas Ferdinand II ja Kastilian kuningatar Isabella I solmivat avioliiton. Katalonia säilytti liitossa itsehallinnon, jonka se menetti lopullisesti vasta Espanjan perimyssodassa vuonna 1714.
Katalonia menestyi 1700- ja erityisesti 1800-luvulla taloudellisesti. Kansallisromantiikan kaudella 1800-luvulla myös siellä heräsivät kansallismieliset aatteet. Espanjan sisällissodassa Katalonia puolusti Espanjan tasavaltaa kenraali Francon johtamia kapinallisia vastaan. Sota päättyi kapinallisten voittoon vuonna 1939, jolloin Franco julistautui yksinvaltiaaksi. Katalonia joutui sodan jälkeen vainon kohteeksi: poliittiset vapaudet ja itsehallinto purettiin, katalaanin käyttö kiellettiin. Katalonian hallitus, Generalitat, toimi maanpaossa yli 40 vuotta. Diktatuuri päättyi Francon kuolemaan 1975, jolloin alkoi vuoteen 1978 kestänyt siirtymäkausi demokratiaan. Katalonialaiset vaativat itsemääräämisoikeutta, ja se toteutui, kun Katalonian autonomia perustettiin vuonna 1978.
Historiallinen Katalonia ulottuu pohjoisessa Pyreneiden yli sisältäen Roussillonin historiallisen kreivikunnan, joka on kuulunut Ranskaan vuodesta 1659 (Pyrénées-Orientalesin departementti), jolloin solmittiin Pyreneiden rauha Ranskan ja Espanjan välillä. Katalonialaiset nationalistit nimittävät aluetta yhä nimellä Catalunya Nord, Pohjois-Katalonia.
Politiikka
Katalonialla on Espanjan sisällä laaja itsehallinto, jonka se sai vuonna 1978 laaditun Espanjan perustuslain ja 1979 valmistuneen autonomian peruskirjan myötä. Autonomian uusittu peruskirja, joka laajensi itsehallinto-oikeuksia, hyväksyttiin Espanjan ja Katalonian parlamenteissa ja Kataloniassa järjestetyssä kansanäänestyksessä vuonna 2006. Itsehallintoon kuuluu monia keskeisiä hallinnonaloja kuten opetustoimi, poliisi- ja pelastustoimi, aluesuunnittelu, ympäristönsuojelu ja osa veronkanto-oikeuksista.
Katalonian suurin puolue on Convergencia i Unio, joka on keskusta-oikeistolaisen Convergencian ja kristillisdemokraattisen Union liitto. Puolue on kansallismielinen, mutta ei aja radikaalisti itsenäisyysasiaa. Puolue hallitsi Katalonian politiikkaa ensimmäisistä vapaista autonomian ajan vaaleista vuodesta 1981 aina vuoteen 2003 saakka puheenjohtaja Jordi Pujolin johdolla. Pujolin kaudella Kataloniaan rakennettiin nykyaikainen infrastruktuuri. Pujol teki useita hallitusliittoja Madridissa ensin Felipe Gonzálezin johtamien sosialistien ja myöhemmin José María Aznarin kansanpuolueen kanssa (1996).
Vuonna 2003 valtaan nousi kolmen puolueen enemmistöhallituksen muodostanut niin sanottu Tripartito, Pasqual Maragall puheenjohtajana. Puolueet olivat PSC, joka on Espanjan sosialistisen puolueen PSOE:n katalonialainen sisarpuolue, itsenäisyysmielinen ERC ja vasemmiston ja vihreiden liittoutuma IC-Verds.
Kolmen vasemmistopuolueen ensimmäinen kausi 2003–2006 toi joitakin muutoksia muun muassa sosiaali- ja ympäristöpolitiikan alalla, mutta vaalikausi kului lähinnä autonomian uuden peruskirjan laadintaan ja käsittelyyn. Kausi oli myös riitainen ja skandaalinomainen ja se päättyi ennenaikaisiin vaaleihin sen jälkeen, kun ERC erotettiin hallituksesta.
Syksyn 2006 vaaleissa CiU sai niukasti eniten ääniä, mutta jäi oppositioon, kun kolme vasemmistopuoluetta muodostivat uuden liiton syksyn 2006 vaalien jälkeen. Puheenjohtaksi nousi PS:n uusi johtohahmo José Montilla, josta tuli ensimmäinen Katalonian ulkopuolella syntynyt puheenjohtaja. Vasemmistohallitus sai kutsumanimen 'Entesa', jolla tarkoitetaan yhteisymmärrystä. Samalla hallitus halusi tehdä pesäeroa edellisen hallituskauden virheisiin.
Maantiede
Suurin osa Kataloniaa kuuluu lauhkeaan välimerelliseen ilmastoalueeseen, vain Aranin laakso kuuluu atlantiseen ilmastoon. Kesä on kuuma ja suhteellisen kuiva, talvi leuto. Sademäärät ovat suurimmillaan keväisin ja syksyisin, jolloin sateet voivat tulla rankkasateina. Luontaisten vesistöjen osuus pinta-alasta on pieni, mutta Pyreneillä on joitakin pieniä järviä tai lampia. Suuri osa kosteikkoalueista, kuten Empordà, El Pratnn ja Ebro delta-alue, on otettu viljelykäyttöön tai rakennettu. Jokien virtausmäärät vaihtelevat suuresti vuodenaikojen mukaan, ja niitä on valjastettu 1950-luvulta lähtien. Luontaisten vesivarojen niukkuus ja saastuminen on ongelma kasvavan väestön, teollisuuden ja maatalouden tarvitseman vedenoton kannalta.
Katalonia rajoittuu pohjoisessa Pyreneiden vuoristoon, ja sitä edeltävään vuoristoiseen niin sanottuun esi-Pyreneiden alueeseen. Pyreneiden korkeimmat huiput alueella yltävät noin 3 000 metriin. Katalonian länsiosissa on laaja tasankoalue, joka muuttuu vaihtelevammaksi rannikkoa lähestyttäessä. Tasankoa rikkovat useat jokiuomat, kuten Ebro. Pääkaupunki Barcelonaa ympäröi Collserolan vuorijono.
Katalonian rannikko on pohjoisessa suurimmalta osin kallioinen, mutta muuttuu etelämpänä tasaisemmaksi. Lomarakentaminen on voimakasta koko rannikon alueella, erityisesti Costa Bravan ja Tarragonan alueella.
Maakunnat
Katalonia jaetaan neljään maakuntaan (esp. provincia), jotka on nimetty pääkaupunkiensa mukaan:
Maakunnista väkiluvultaan selvästi suurin on Barcelona (noin 5 miljoonaa), muissa on kussakin alle miljoona asukasta.
Talous
Katalonia on Espanjan teollisesti kehittyneimpiä alueita. Siellä sijaitsee muun muassa auto-, metalli- ja kemianteollisuutta ja lääketeollisuutta. Teollisuusvallankumous Espanjassa alkoi Katalonian alueen tekstiiliteollisuudesta, joka kehittyi Barcelonassa ja vesivoiman ansiosta sisämaan jokilaaksoissa, kuten Llobregat-joella.
Pääkaupunki Barcelona on tärkeä liike- ja finanssielämän keskus, jossa sijaitsee muun muassa pörssi (Bolsa de Barcelona), useita pankkeja, kuten Caixa d'Estalvis de Catalunya ja La Caixa sekä suuryritysten pääkonttoreita, kuten Gas Natural. Sen lisäksi Barcelona on Espanjan tärkein kustannusalan keskus.
Liikenne
Katalonian liikenneyhteydet ovat hyvät. Barcelonan kansainvälinen lentoasema El Pratissainin on Espanjan toiseksi suurin. Ilmasilta Madrid ja Barcelonan välillä on maailman vilkkain. Gironan ja Reusin lentoasemilta operoivat erityisesti halpalentoyhtiöt.
Vuonna 2006 valmistui Madridin ja Lleidan yhdistänyt suurinopeuksinen junayhteys AVEn. Vuonna 2007 linja yhdisti Lleidan ja Tarragona ja lähitulevaisuudessa myös Lleidan ja Barcelonan. Myöhemmin Espanjan luotijunaverkosto liitetään Ranskan vastaavaan TGV-verkostoon Gironainn ja Figueres kautta.
Barcelonan satamasta on säännöllinen autolauttayhteys Roomaan, Genovaan ja Baleaareille saarille, ja se on myös tärkeä risteilysatama.
Kulttuuri
Katalonian oma kieli katalaani on romaaninen kieli. Tapojen ja perinteiden osalta Katalonia on omalaatuinen ja rikas alue, jolla on paljon poikkeuksia Espanjan muihin alueisiin verrattuna.
Juhlapäivät
Aiheesta muualla
Catalonien
Katalonien
Catalogne
Catalonia
Katalonien
