Kausaliteetti

Kausaliteetti on syy-seuraus -suhde eli kahden tapahtuman suhde, jossa toinen aiheuttaa toisen. Toinen tapahtuma on tällöin syy ja toinen seuraus. Syy on aina ennen seurausta. Jotkut ovat sitä mieltä, että kvanttitasollainin kausaliteetti ei ole välttämättä voimassa. Tämä väittämä perustuu kuitenkin siihen, että kaikkien ilmiöiden selityksiä ei tiedetä. Sen sijaan Albert Einstein suppeassa suhteellisuusteoriassa kausaliteetin invarianssi on eräs peruslähtökohdista. Tämä tarkoittaa sitä, että kahden tapahtuman syy-seuraus -suhde on sama kaikissa koordinaatistoissa.

Kausaliteetin yleinen muoto:

Kun A tapahtuu, niin B tapahtuu.

Syy ja seuraus

Syy tarkoittaa asiaa jolla on välttämätön seuraus. Syylle on aina seuraus, muuten se ei ole syy. Syy ei aina ole se mikä näyttää ensimmäisenä syyltä, vaan syy on se, jonka vaikutuksesta tapahtuma tapahtuu. Jos sanotaan, että ”jos sataa, niin maa kastuu”, niin silloin ei keskustella todellisessa syystä jonka vuoksi maa kastuu. Sade ei siis ole syy; todellinen syy maan kastumiselle on vesi. Jos vettä tulee maahan, niin maa kastuu. Veden ominaisuus on märkyys, mutta sade voi sataa myös merelle. Jos vettä sataa merelle, niin sen enempää maa kuin merikään ei kastu. On myös mahdollista että taivaalta sataa jotain muuta kuin vettä, esim. rakeita, lunta, meteoriitteja, kuumia kiviä yms. Todellinen syy kastumiselle on siis veden märkyys, eli vesi kastelee.

Toinen esimerkki syystä ja seurauksesta: Joskus ihmiset ajattelivat, että influenssan aiheuttaa kylmyys, eli että kylmyys on syy influenssalle. Nykyään yleistietoon kuuluu selitys influenssan todellisesta syystä, eli siitä mikä sairauden todella aiheuttaa. Todellinen syy sairaudelle on virus. Se on syy, ja sairastuminen on seuraus. On siis väärä johtopäätös sanoa ”kun saa kylmää, silloin sairastuu”, ja oikea johtopäätös sanoa ”kun virus iskee, silloin sairastuu”.

Katso myös

• Causa sui, ”itsensä syy”

Aiheesta muualla

• Stanford Encyclopedia of Philosophy:
  • The Metaphysics of Causation
  • Causal Processes