Kadunnimet
Kehä I on säilyttänyt alkuperäiset kadunnimensä, jotka ovat seuraavat:
- Karhusaarentie (Länsiväylän eritasoliittymästä yhdystien 1142 erkanemiseen asti)
- Hagalundintie (Yhdystien 1142 erkanemisesta Turvesuontien tasoliittymään)
- Leppävaarantie (Turvesuontien tasoliittymästä Turuntien eritasoliittymään)
- Mestarintie (Turuntieltä Vihdintielle)
- Muurimestarintie (Vihdintieltä Tuusulanväylän eritasoliittymään)
- Seppämestarintie (Tuusulanväylältä Lahdenväylän eritasoliittymään)
- Myllymestarintie (Lahdenväylältä Itäväylän liikennevaloliittymään)
Historia
Kehätie valmistui täysimittaisena vuonna 1980. Tielle ehdotettiin alun perin yleisnimeksi Mestariväylää, sillä sitä suunniteltaessa vuonna 1969 osia Myllymestarintiestä, Seppämestarintiestä sekä Muurimestarintiestä tarkoitettiin liitettäväksi uuteen kehätiehen. Kaikki edellä mainitut kadunnimet ovat yhä käytössä osilla tietä Helsingin alueella. Kehä I on pääosin kaksikaistainen suuntaansa, Tuusulanväylän ja Vihdintien, Turuntien ja Kalevalantien ja Länsiväylän ja Karhusaarentien välillä kaistoja on kolme suuntaansa. Pakilassa kaistoja on suuntaansa peräti neljä. Suurimmassa osassa tietä rajoitus on 70–80 km/h, paikoin tosin vain 60 km/h.
Kehä I rakennettiin Helsingin Kannelmäen ja Itäkeskuksen välillä osin vanhaan Helsingin katuverkkoon perustuen. Tie on rakennettu osissa, keskiosista kohti läntisiä ja itäisiä alueita. Helsingin kaupunki aloitti tien keskiosien rakentamisen katualueena omaan laskuunsa. Myös Espoon alueella Tie- ja vesirakennuslaitos rakensi jo 1960-luvun alussa Länsiväylältä Turuntieanlle Leppävaara johtavan tieosuuden (Hagalundintie - Leppävaarantie) yleiseksi tieksi. Kehätielle tehtiin tilavarauksia, jotka mahdollistavat tien rakentamisen tarvittaessa moottoritietasoiseksi. Kun tien viimeinen osuus Turuntielleltä Vihdintie valmistui vuonna 1980, tie muodosti yhtenäisen nelikaistaisen poikittaisväylän kantatieltä 51 (Länsiväylä) seututielle 170 (Itäväylä). Kehätien parantamisiin ryhdyttiin pian tien valmistumisen jälkeen. Vuosina 1981–1983 tietä parannettiin Espoossa välillä Tapiola–Laajalahti. Parannuksessa tielle muun muassa rakennettiin joukkoliikennekaistat.
Kehä I on ruuhkaisin tie pääkaupunkiseudulla aamu- ja iltaruuhkassa. Tien länsi- ja itäpään useat liikennevalo-ohjatut tasoliittymät aiheuttavat pitkää jonoutumista. Lisäksi yleinen autoliikenteen kasvu aiheuttaa yhä kasvavaa ruuhkautumista. Helsingin kaupungin liikennelaitosnn onkin asettanut tavoitteekseen olennaisesti parantaa juuri Kehä I:n palvelualueen poikittaisia joukkoliikenneyhteyksiä. Merkittävä parannus oli kehätien ympäristöäkin poikittaisliikenteessä palvelevan Jokeri-linja perustaminen vuonna 2006.
Tiehankkeita
Kehä I:tä perusparannetaan lähivuosina Leppävaaran alueella. Vallikalliossa Leppävaaran pohjoispuolella tie rakennetaan 4+4 -kaistaiseen tunneliin, Mestarintunneliin. Samalla poistetaan useita liikennevalo-ohjattuja tasoliittymiä, korvataan niitä eritasoliittymillä sekä parannetaan olennaisesti Kehä I:n ja Turunväylän eritasoliittymän sujuvuutta. Myös joukkoliikenteen järjestelyjä parannetaan sen sujuvuuden varmistamiseksi. Lisäksi tie levennetään 3+3 -kaistaiseksi Leppävaaran ja Vihdintien välillä, niin että tie on kokonaan kolmikaistainen suuntaansa Tuusulanväylän ja Kalevalantien välillä. Tämän hankkeen rakentaminen alkanee aikaisintaan alkuvuodesta 2008. Myös Leppävaaran ja Tapiolan välillä tietä parannetaan korvaamalla liikennevaloliittymät eritasoliittymillä. Lisäksi Itä-Helsingissä kehätieltä poistetaan kaikki tasoliittymät ja ne korvataan eritasoliittymillä. Tapiolan ja Otaniemen välisen tieosuuden kattaminen on suunnitteilla, jolloin osa tien maastokäytävästä on tarkoitus ottaa asuinrakentamisen käyttöön. Myös tien parantamista Länsiväylän eritasoliittymän ja Otaniemen välillä, johon kuuluu tasoliittymien poistaminen ja Karhusaarentien tasoliittymän korvaaminen eritasoliittymällä, on suunniteltu.
Espoo sijoittaa 134,7 miljoonaa euroa Kehä I:n parantamiseen 2008 alussa. Keskeistä on Vallikallion tunneli. Espoon oma kustannus on 52,7 miljoonaa euroa, loput 82 miljoonaa euroa valtio maksaa Espoolle takaisin korottomana vuonna 2013. Investointirahastosta otetaan 50 miljoonaa euroa ja peruspalvelurahastosta 32 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa 15. lokakuuta 2007. Kaupunki ja Tiehallinto ovat tehneet jo sopimuksen asiasta.
Lähteet
-
-
-
- Google Earth -tietokoneohjelma. 2007. Google.
-
Viitteet
Aiheesta muualla
Kehä I
Ring I
)
)
)
