Kehonrakennus

Kehonrakennuksessa, puhekielellä bodauksessa, harjoitetaan kehon lihaksia suurin painoin ja vastuksin. Päämääränä on saada mahdollisimman lihaksikas, mutta vähärasvainen vartalo. Kehonrakennus on suosittu harrastus ja sitä harrastetaan myös amatööri- ja ammattilaiskilpaurheiluna.

Kilpailuissa vertailukohtina käytetään lihasmassan määrää, lihasmassan tasapainoista jakautumista, kehon rasvaprosentin alhaisuutta ja lihasten erottuvuutta. Kilpaurheilumuotona kehonrakennus on kurinalaista ja askeettista elämää vaativa laji.

Kehonrakennuksen historia

veistosta Daavid Painoilla tapahtuvaa voimaharjoittelua harjoitettiin muinaisessa Egyptissä jo antiikin Kreikassa. Nykyaikainen kehonrakennus syntyi kuitenkin varsinaisesti vasta 1800-luvun lopulla, kun uudenlainen painonnostoharrastus syntyi. Nykyaikaisen kehorakentajan esimuoto oli 'voimamies', joka esitteli voimiaan maksavalle yleisölle muun muassa vetämällä raskaita vaunuja tai nostamalla eläimiä. }}

Kehon symmetrisyyteen ja estetiikkaan alettiin kiinnittää enenmmän huomiota 1900-luvun alussa. Ensimmäisenä kehorakentajana on usein pidetty Eugen Sandowia, josta tuli kuuluisa ennen näkemättömän lihaksistonsa ansiosta. Sandow aloitti ensimmäisen kehonrakennuslehden Physical Culturen julkaisemisen, ja hänen kuviaan levisi laajalle kirjoissa ja postikortteina. Hän myös järjesti maailman ensimmäiset kehonrakennuskilpailun The Great Show'n vuonna 1891.

Kehonrakennus yleistyi 1930-luvulla samalla kun harjoitusmenetelmät ja -laitteet kehittyivät. 1930-lukua on usein sanottu kehonrakennuksen kultakaudeksi, jolloin kuntosalit ja niihin liittyvä peilien edessä poseeraaminen yleistyivät. Kehonrakennuksesta tuli erityisen suosittua Kalifornian rannikolla, ja Santa Monican ranta tunnetaan edelleenkin lempinimellä Muscle Beach. 1940-luvulla syntyi ensimmäinen nykyaikainen kehonrakennuskilpailu Mr. America.

Arnold Schwarzenegger nousi kuuluisuuteen vuonna 1965 perustetun Mr. Olympia ja 1950 perustetun Mr Universe-kilpailujen kautta 1970-luvun alussa. Schwarzenegger nousi pian elokuvien kautta myös suuren yleisön tietoisuuteen ja vaikutti osaltaan kehonrakennuksen suosion kasvuun ja koko kuntosalialan syntymiseen.

Harjoittelu

Kehonrakentaja seuraa yleensä etukäteen laatimaansa harjoitusohjelmaa. Suurimpaan lihasmassan kasvuun päästään käyttämällä vastusta, joka on 60–80 prosenttia lihaksen maksimaalisesta voimasta. Tällä vastuksella harjoittelija tekee 6–12 toistoa peräkkäin. Lyhyen, korkeintaan muutaman minuutin mittaisen, tauon jälkeen aloitetaan uusi 6–12 toiston sarja. 6–12 toiston sarjoja tehdään yleensä kolme yhtä lihasryhmää, esimerkiksi reisien ojentajia, kohden. Tämän jälkeen siirrytään seuraavaan lihasryhmään, esimerkiksi reisien koukistajiin, ja tehdään jälleen kolme sarjaa 6–12 toistolla. Kaikkia vartalolihaksia ei yleensä käydä läpi samalla harjoituskerralla, vaan lihakset voidaan jakaa esimerkiksi kolmeen ryhmään ja yhdellä harjoituskerralla käydään läpi vain siihen kuuluvat lihakset.

Perusharjoittelun lisäksi kehonrakentajat käyttävät erilaisia erikoisohjelmia. Merkittäviin tuloksiin pääseminen vaatii useita harjoituskertoja viikossa. Jos esimerkiksi lihakset on jaettu kolmeen ryhmään, käydään jokainen ryhmä läpi kerran viikossa, eli viikossa on kolme harjoituspäivää. Kahdesta neljään harjoituskertaa viikossa on tavallinen määrä harrastuskehonrakentajalle. Tärkeä osa harjoittelua ovat myös ravinto ja riittävä lepo.

Kehonrakennukseen vakavissaan panostavat harrastajat ja kilpaurheilijat harjoittelevat yleensä jopa viitenä päivänä viikossa. Samana päivänä saatetaan harjoitella kaksi kertaa, aamulla ja illalla.

Ruokavalio

Ruokavaliolla pyritään saamaan lihaksille riittävästi ravintoa harjoitteluun ja rakennusaineita kasvuun. Usein kehonrakentajat kuitenkin turvaavat riittävän energiansaannin syömällä enemmän kuin kuluttavat. Ylimäärä kertyy rasvana kehoon, ja siksi ennen kisoja suoritettavan, tavallisesti 3–4 kuukauden mittaisen erikoisruokavalion aikana kiinnitetään huomiota siihen, että kehon rasvaenn määrä saadaan mahdollisimman pieneksi. Hiilihydraattien määrä ruokavaliossa pyritään pitämään vähäisenä ja proteiini määrää lisäämään. Kehonrakentajat seuraavat tarkkaa ennalta laadittua ruokavaliota ja syövät 5–7 kertaa päivässä.

Tärkeä osa kehonrakentajien ruokavaliossa on lisäravinteilla, joilla täydennetään ruokavaliota, jotta saataisiin tarpeeksi rakennusaineita lihaksille ja nopeutetaan harjoituksesta palautumista. Tärkeimpiä ravinnelisiä ovat muun muassa proteiinit (hera-, soija-, ja maito-), hiilihydraatit (maltodekstriini, dekstroosi), kreatiini, erilaiset aminohapot sekä glutamiini.

Lääkeaineiden väärinkäyttö kehonrakennuksessa

Osa kehonrakennukseen vakavasti suhtautuvista harrastajista väärinkäyttää lääkeaineita parantaakseen tuloksiaan. Usein käytetään muun muassa anabolisia steroideja, kasvuhormoneja ja piristeitä, jotka edistävät lihaskasvua ja nopeuttavat palautumista. Juuri ennen kilpailuja voidaan käyttää nesteenpoistolääkkeitä parantamaan lihasten näkyvyyttä.Karila, Tuomo - Adverse effects of anabolic androgenic steroids on the cardiovascular, metabolic and reproductive systems of anabolic substance abusers pp. 14-16

Lääkeaineiden käytöllä kehonrakennustarkoituksessa on terveydelle haitallisia vaikutuksia. Nykyisin pahimpina käytön ongelmina pidetään sydän- ja verisuonisairauksien lisääntynyttä riskiä, aggressiokäyttäytymistä sekä mielialahäiriöitä. Anaboliset aineet, väärinkäyttö ja haittavaikutukset Anaboliset steroidit lisäävät sydäninfarktin riskiä ja heikentävät kivesten toimintaa. Liiallinen testosteronin määrä saa aivolisäkkeen lopettamaan kiveksiä ylläpitävien hormonien tuotannon, sillä hypotalamus luulee kiveksien tuottavan itse liiallisen testosteronin ja yrittää näin vähentää sen tuotantoa, mikä johtaa kivesten surkastumiseen. Tämän lisäksi steroidit voivat aiheuttaa maksasyöpää, eturauhassyöpää, munuaissairauksia ja miehen rintojen suurenemista (osa testosteronista muuntuu estrogeeniksi). Nesteenpoistolääkkeet puolestaan aiheuttavat elimistössä elektrolyyttihäiriöitä ja altistavat kammiovärinälle.

Lääkeaineiden käyttö kilpakehonrakennuksessa on periaatteessa kiellettyä, mutta koska kilpailuissa ei ole testejä, käytännössä kaikki, jotka haluavat menestyä käyttävät. Tämä pätee myös kansallisen tason kisoissa. Syykin on selvä: lihaksia ei ole mahdollista normaalilla harjoittelulla kasvattaa tietyn rajan yli, erityisesti, jos halutaan samanaikaisesti ylläpitää alhaista rasvaprosenttia. Edellä mainittuun rajaan vaikuttaa harjoittelun ja ruokavalion lisäksi yksilön perinnöllinen rakenne.

Kaikki kilpakehonrakentajat eivät väärinkäytä lääkeaineita. Esimerkiksi Suomessa järjestettävässä Classic Body Buildingissa, kilpailijoille tehdään yllätystestejä ympäri vuoden. Lisäksi Classic Body Buildingin painorajat ovat saavutettavissa myös ilman lääkeaineiden väärinkäyttöä. Tosin on muistettava, että vaikka painorajat ovat saavutettavissa sallituin keinoin, on se monin verroin helpompaa lääkkeiden avulla. On kiistanalaista, onko kehonrakennus ilman lääkeaineita todellista kehonrakennusta, koska ns. naturaalina ei ole mahdollista saavuttaa sellaista fysiikkaa, jota kehonrakentajalta on totuttu odottamaan.

Kehonrakennuksessa käytettävät lääkeaineet vaativat yleensä reseptin, joten kehonrakentajat joutuvat turvautumaan arveluttaviin keinoihin hankkiessaan lääkkeitä. Koska lääkeaineiden välittäjät usein kauppaavat myös huumeita, tukevat lääkeaineita väärinkäyttävät kehonrakentajat välillisesti huumekauppaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Lisäksi he eivät maksa veroja lääkkeistään, mikä on ristiriidassa sen kanssa, että lääkeaineiden väärinkäytöstä johtuvien oireiden hoitoon joudutaan käyttämään verorahoja.

Tunnettuja kehonrakentajia

Maailman tunnetuimpia kehonrakentajia on Arnold Schwarzenegger, seitsenkertainen Mr. Olympiain (1970–75, 1980). Kehonrakennuksen myötä hänestä tuli Hollywood toimintaelokuvien tähti ja myöhemmin poliitikko ja Yhdysvaltain Kalifornian osavaltion kuvernööri. Viime vuosikymmeninä Mr. Olympia -tittelin haltija on harvoin vaihtunut. Yleensä vaihdos on tapahtunut vasta edellisen tittelinhaltijan lopetettua. Schwarzeneggerin lisäksi vähintään kuusi peräkkäistä mestaruutta ovat saavuttaneet Lee Haney (1984–1991), Dorian Yates (1992–97) ja Ronnie Coleman (1998–2005).

Naisten Ms. Olympia -kisoissa eniten voittoja ovat saaneet Cory Everson (1984–89), Lenda Murray (1990–95, 2002–03) ja Kim Chizevsky (1996–99).

Tunnettuja suomalaisia mieskehonrakentajia ovat muun muassa Boogie Mustonen, Jari 'Bull' Mentula;, Jyri Rusendal, Marko 'Supermassa' Savolainen;, Ari 'Godzilla' Kokkonen;, Jorma Räty ja harjoituspäiväkirjaa kirjoittava Utti 'Hulkki' Hietala;.

Tunnettuja suomalaisia naiskehonrakentajia ovat Kike Elomaa, Marjo Krishi, Marja Kälvälä, Marja Lehtonen, Pauliina Talus.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Pakkotoisto Voimailusivut
• JRaty.com
• B&K Sports Magazine Suomenkielinen alan lehti
• Bodaus Suomenkielinen alan lehti
• Raneweb Suomenkielinen voimailusivusto
• Boogien kotisivut Boogie Mustosen kotisivut
• YLE/Elävä arkisto: 1930-luvun kehonrakennusnäytös