Kullakin pelaajalla on kaksi heittoyritystä kaataa keilapatteri keilapallolla. Tarkoitus on oikeakätisellä keilaajalla osua hieman kärkikeilan oikealle puolelle niin sanottuun taskuun, jonka muodostavat keilat yksi ja kolme. Vasenkätisellä vastaavat keilat ovat yksi ja kaksi. Mikäli ensimmäisellä yrityksellä pelaaja kaataa kaikki kymmenen keilaa, hän tekee kaadon.
Mikäli keiloja jää pystyyn ensimmäisen heiton jälkeen, keilaaja saa toisen heittovuoron, paikkoheiton. Jos keilaaja onnistuu poistamaan keilapöydälle jääneet keilat, hän tekee paikon. Jättö eli missi tapahtuu, mikäli keilaaja ei kahdella heittovuorollaan saa poistettua kaikkia kymmentä keilaa keilapöydältä. Maksimipistemäärä kymmenen keilan keilailussa on 300 pistettä, joka voidaan saavuttaa heittämällä 12 kaatoa yhteen sarjaan.
Kymmenen keilan keilailu on yksi maailman vaativimmista taitolajeista, sillä äärimmäisen tarkkuuden lisäksi huippukeilaajan on osattava ottaa huomioon myös ratojen silloinen öljyprofiili sekä pelattavan alustan kitkaisuus. Jotta keilat saataisiin kaatumaan mahdollisimman tehokkaasti, on heittäjän saatava palloonsa oikea tulokulma keiloihin nähden sekä riittävä kitka rataa vasten. Tämän takia huippukeilaajat käyttävät pallossaan voimakasta kierrettä. Oikeanlaisen kierteen tekeminen palloon vaatii melko vaativaa teknistä suoritusta, joten aloittelijan on syytä aloittaa vain heittämällä suoraan kohti keiloja. Tulokulmaan vaikuttaa pallon liike radalla, johon vaikuttavat pallon vauhti, pyörintäsuunta, pyörinnän määrä sekä itse pallo, jota käytetään. Oikeanlaisen pallon valinta onkin keilaajalle tärkeää, jotta maksimaalinen hyöty radasta saadaan irti. Pallo on saatava 'lukemaan' rataa oikealla tavalla, jotta kaatoprosentti tulisi mahdollisimman korkeaksi. Väärällä tavalla taskuun osuva pallo jättää helposti pystyyn yhden tai useamman keilan, vaikka osuma päällepäin näyttää oikeanlaiselta.
Oikea pelitapa (pyörintä, vauhti, pallo jne.) eri radoilla on kiinni siitä, miten radat on öljytty. Juuri ratojen öljyäminen ei tee keilailusta ainoastaan tarkkuuslajia, vaan keilaajan on osattava löytää myös oikea pelitapa ja pallo, jotta tulokulma keiloihin olisi oikea.
Muita keilailumuotoja ovat muun muassa pienoiskeilailu, saksalaisperäinen keilailu, amerikkalainen duck-pin bowling, venäläinen keilapeli, karjalainen kyykkän ja biljardi keilapeli.
