Historia
Kemin kaupunki perustettiin Keisarillisen Majesteetin asetuksella 5. maaliskuuta 1869oikeudet. Kemin satama perustettiin samanaikaisesti, ja kaupunki sai myös tapulikaupunki eli käytännössä oikeuden ulkomaankauppaan. Jo ennen kaupunkioikeuksia oli Kemiin perustettu puunjalostusteollisuutta (Laitakarin höyrysaha 1863).
Kaupungin perustamisen jälkeen Kemin seutu kasvoi nopeasti yhdeksi merkittävimmistä puunjalostusteollisuuden keskittymistä Suomessa. Kemi Oy aloitti toimintansa 1893, Kemi Oy:n sulfiittiselluloosatehdas käynnistettiin 1919, Veitsiluoto Oy aloitti toiminnan perustamalla sahan Veitsiluodon kaupunginosaan 1922 ja selluloosatehtaan 1930. Teollisuuden kasvun myötä myös liikenneyhteydet paranivat: rautatie 1902 ja lentokenttä 1939. Kemin rautatieasema on edelleen tärkeä rautatieliikenteen solmukohta.
Vuoteen 1931 teollisuuslaitokset ja työväestön asuinalueet sijaitsivat maalaiskunnissa kaupungin ulkopuolella. Vuoden 1931 alussa esikaupungit tehtaineen liitettiin kaupunkiin ja kaupunki muuttui teollisuus- ja työläiskaupungiksi. Kaupungin maapinta-ala nousi 5,8 neliökilometristä 83,5 neliökilometriin. Väkiluku kasvoi 3543:sta 16 795:een. Kemin nykyinen pinta-ala on vajaa 94 neliökilometriä ollen näin Pohjois-Suomen pienin kunta.
Talvi- ja jatkosotien aikana Kemin kaupunki säästyi pommituksilta, mutta Lapin sodassa saksalaiset räjäyttivät Kemijoen sillat ja yrittivät myös kaataa Kemin kaupungintalon räjäyttämällä siitä kolme kerrosta pois talon alaosasta. Kemin kaupungintalo oli kuitenkin poikkeuksellisten hissikuilujensa ansiosta niin vahvarakenteinen, ettei se kaatunut. Kemin kaupungintalo kunnostettiin ja sitä myös laajennettiin myöhemmin.
Sodan jälkeinen aika oli Suomessa epävarmaa aikaa, jolloin kommunistien vallankaappausta pelättiin. Kemin tapahtumat vuonna 1949 saivat alkunsa lakosta Kemi Oy:n Pajusaaren tehtailla. Lakot päättyivät kahden ihmisen kuolemaan mielenosoitusmarssin aikana Kemin veritorstaina 18. elokuuta.
Valtakatu on Kemin pääkatu
Puunjalostusteollisuuden edelleen laajentuessa paperi- ja kartonkiteollisuuteen Kemistä kasvoi 1960-luvulle tultaessa lähes 30 000 asukkaan kaupunki. Kemi oli tuolloin toiseksi tärkein ja suurin
Pohjois-Suomen kaupungeista heti
Oulun jälkeen. 1970-luvulla automaation vähentäessä teollisuuden työvoiman tarvetta, ja valtion keskittäessä virastojaan läänin pääkaupunkiin
Rovaniemelle Kemin väkiluku kääntyi selvään laskuun.
Elinkeinoelämä
Suurimpia yksityisiä työllistäjiä kaupungissa ovat Stora Enson Veitsiluodon paperitehtaat sekä Karihaarassa toimiva Botnian ja Finnforestin puunjalostusteollisuus. Merkittävä teollinen työnantaja on myös Outokummun omistama Kemin kromikaivos, joka sijaitsee Elijärvellä. Ajoksessa sijaitsevat kauppamerenkulun kannalta merkittävä syväsatama sekä tuulivoimapuisto.
Kemi on kohottanut viime vuosina profiiliaan matkailuelinkeinon piirissä. Kaupungin tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat muun muassa Lumilinna, jäänmurtaja Sampo, tuulivoimapuisto, jalokivigalleria ja Kaupungin ranta.
Poliittinen rakenne
Kemin kaupungintalo Meripuistokadun päässä
Voimakkaan teollisen historian vuoksi on Kemissä vahva vasemmistolainen perinne. Kemi on Suomen ainoa kunta, jonka valtuustossa on edustettuna neljä rekisteröityä vasemmistopuoluetta. Kemin kaupunginvaltuuston nykyinen rakenne on seuraava:
Nähtävyydet
Kemin uusgoottinen rapattu tiilikirkko
Ystävyyskaupungit
Aiheesta muualla
Kemi
Kemi
Kemi
Kemi (stad)
|
www-nimi = www.kemi.fi |
huomautus = |
}})
)
)
