Kesäaika

Kesäaika on laajalti käytetty järjestelmä virallisen paikallisen ajan siirtämiseksi eteenpäin, yleensä yhden tunnin verran kevätkuukausiksi- ja kesä. Niin sanottu talviaika on siis auringon mukaan mitattu normaaliaika ja kesäaika ihmisen kehittämä poikkeus tähän.

Kesäaikajärjestelyn tarkoituksena on saada kesän ajan aamuinen valo vastaamaan paremmin aktiivisia valveillaolotunteja ja työskentelyaikoja kouluissa ja työpaikoilla. Kertyneet valoisat tunnit 'säästetään' näin iltaan sen sijaan, että ne kuluisivat 'hukkaan' ihmisten vielä nukkuessa.

Kesäajan taustaa

Toisinaan on väitetty, että kesäaikaa ehdotti ensimmäisen kerran Benjamin Franklin kirjeessään Journal of Paris -lehden toimittajille ([1] ). Kirjoituksen tyyli on kuitenkin varsin humoristinen, eikä hän siinä suoranaisesti ehdota kesäajan käyttöönottoa.

Ensimmäisen kerran kesäajan käyttöönottoa ehdotti vakavissaan William Willett teoksessaan Waste of Daylight (julkaistu 1907n). Hän ei kuitenkaan kyennyt taivuttamaan Ison-Britannia hallitusta hyväksymään sitä voimakkaalla lobbauksellakaan.

Käytännössä kesäaika otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Saksassa vuonna 1916 ensimmäisen maailmansodan aikana, kun jatkuva sotatila vei maan talouselämän hyvin tiukoille. Iso-Britannia seurasi heti samana vuonna perässä, samoin Yhdysvallat vuonna 1918. Yhdysvalloissa kesäaika kuitenkin poistettiin käytöstä nopeasti sodan jälkeen, koska se osoittautui käytännössä hyvin epäsuosituksi. Toisen maailmansodan myötä kesäajan käyttö yleistyi uudelleen.

Vuonna 1980 Euroopassa otettiin kesäaika yleisesti käyttöön 6. huhtikuuta. Vain Suomi, Islanti, Jugoslavia, Neuvostoliitto ja Sveitsi pysyivät normaaliajassa. Iso-Britannia ja Irlanti siirtyivät kesäaikaan jo 16. maaliskuuta sekä Puola ja Tšekkoslovakia; 30. maaliskuuta. Ruotsi, Norja ja Saksan liittotasavalta ottivat kesäajan ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 1980. Helsingin Sanomat 28.3.1980 s. 22

Vuodesta 1981 alkaen kesäaika on ollut käytössä myös Suomessa.

Kesäajan perusteluja ja vastaperusteluja

Kesäajan hyötyjä

Maiden hallitukset perustelevat kesäaikaa usein energiansäästötoimenpiteenä, koska sen avulla saavutettava käytettävissä olevan auringonvalon lisääntyminen periaatteessa säästää sähkövalaisun tarvetta (ihmiset menevät nukkumaan aiemmin ja heräävät aiemmin, jolloin valoisa aika osuu paremmin iltoihin, eikä sähkövaloa silloin tarvita yhtä paljon).

Yhdysvaltain liikenneministeriön tutkimus osoitti aikoinaan, että kesäaika säästää prosentin sähkönkulutuksesta. On kuitenkin otaksuttu, että valaistuksen tarpeen lisääntyminen aamuisin osittain vähentää saavutettua hyötyä.

Kesäajan vaikutuksia tutkittiin vuoden 1973 energiakriisionnettomuuksian myötä entistä tarkemmin. Tutkimuksen perusteella väitetään kesäajan vähentävän myös ilta-aikaan tapahtuvia liikenne ja rikollisuutta valoisuuden vuoksi.

Joissakin tapauksissa tosin 'iltavalaistuksen' lisääntyminen korvautuu 'aamuvalaistuksen' huomattavalla vähenemisellä, joka voi aiheuttaa psyykkisiä ongelmia.

Kesäajan haittoja

Kesäajan selkeimpiä haittoja on, että ihmisten biologiset kellot voivat mennä kesäaikaan ja -ajasta siirryttäessä sekaisin pitkäksikin aikaa, mikä voi aiheuttaa väsymystiloja ja sen takia myös työvireyden laskua. Tämä puolestaan saattaa lisätä muun muassa liikenneonnettomuusriskiä.

Kellojen siirtäminen voi aiheuttaa myös kertaluokkaista lisästressiä, kun aina ei muisteta siirtää kelloja, ja saatetaan esimerkiksi myöhästyä tärkeästä tapaamisesta. Lisäksi kesäaikaan siirtyminen hankaloittaa muun muassa maatalousaloilla työskentelevien elämää, sillä eläimet eivät yleensä omaksu kesäaikaa, kun taas ympäröivä yhteiskunta siirtää elämänrytmiään.

Toinen keskeinen argumentti kesäaikaa ja sen aiheuttamaa energiansäästöä vastaan on, että ihmiset saattavat käyttää säästyneen energian ja lisääntyneen valoisan ajan energiaa kuluttavaan toimintaan (kuten menemällä autolla markettiin shoppailemaan, käyttämällä iltaisin enemmän ilmanvaihtolaitteita…). Työajat ovat nykyään monesti liukuvia, joten saavutettu energiahyöty käynee jatkuvasti pienemmäksi. Energiansäästö onkin usein todettu jo varsin olemattomaksi. National Geographic: More Daylight Savings

Lisäksi kesäaikaan siirtyminen aiheuttaa monenlaisia suunnittelu- ja ylityökustannuksia. Esimerkiksi ohjelmistotekniikan alalla on kesäaikaan siirtymisiin käytetty suuria työtuntimääriä; joka vuosi kesäaikaan ja -ajasta siirryttäessä joudutaan tekemään runsaasti erikoisjärjestelyjä esimerkiksi kansainvälisessä tieto-, maksu- ja henkilöliikenteessä.

Kesäaikaan siirtyminen maailmalla