III kesäolympialaiset järjestettiin St. Louisissa, Yhdysvalloissa kaksien Euroopassa järjestettyjen kisojen jälkeen. Myös Chicago oli kiinnostunut kisoista ja löi hyvän tarjouksen pöytään. Monien jossitteluiden jälkeen asiaa kysyttiin lopulta Yhdysvaltain presidentti Theorode Rooseveltiltä. Hän käänsi peukalonsa ylös St.Louisin kohdalla. Nämä kisat olivat jälleen Pariisin tapaan (ikävä kyllä) valtavan maailmannäyttelyn ja mainostuksen alle jääneet kisat. Kisoja venyteltiin ja vanuteltiin usean kuukauden ajaksi. Uusia lajeja olivat mailimatkat sekä Pariisin kisojen ajaksi ohjelmasta poistunut painonosto. Uinneissa mittoina käytettiin jaardeja sekä mailia. Lyhimmässä uintimatkassa eli 50 jaardin uinnissa yksinvaltias oli Unkarin Zoltán von Halmay sekä pisimmässä eli mailin uinnissa Emil Rausch. Näytöslajeina olivat vähemmän tutut lacrosse ja roque. Lacrossen eli haavipallon voitti winnipegiläinen Shamrock Lacrosse Team, St. Louis sai hopeaa ja pronssi matkasi Kanadaan. Suomi ei osallistunut näihinkään kisoihin. Näihin kisoihin myös naiset saivat jälleen osallistua, vaikka nykyaikaisen olympialiikkeen perustaja paroni Pierre de Coubertin vastusti tätä edelleen jyrkästi. Maratonilla nähtiin törkeä huijausyritys, kun Fred Lorz päätti hypätä toimitsijan autoon 14,5 kilometrin kohdalla ja matkasi sillä 18 kilometriä. Huijaus paljastui lopulta ja kultamitalin sai Thomas Hick olympiahistorian surkeimalla ajalla.

