Historia
Vuoden 1912 olympiakisojen suomalaismenestyksen innoittamana täkäläiset urheilunystävät alkoivat herätellä ajatusta omista olympiakisoista: esimerkiksi
Erik von Frenckell esitti
12. syyskuuta 1915 Helsingin Pallokentän avajaisissa julkisesti unelmansa suomalaisista olympiakisoista. Vuonna
1930 päästiin sanoista tekoihin ja ryhdyttiin valmistelemaan vuoden
1936 kisojen hakemista, jota vauhditti
Olympiastadionin käynnistynyt suunnitteluprojekti. Helsinki hävisi kisaisännyyden
Berliinille jääden äänestyksessä vaille ääniä, mutta ilmoittautui kuitenkin välittömästi ehdokkaaksi vuoden
1940 kisoihin, häviten tällöin Tokiolle (äänet 36-27 Tokion hyväksi, muut 12 ehdokasta jäivät äänittä).
Japanin-Kiinan sodan puhjettua
1937 Tokio ilmoitti
14. heinäkuuta 1938 luopuvansa Olympiakisojen järjestämisestä ja neljä päivää myöhemmin
KOK tarjosi kisoja Helsingille, joka suostui ottamaan tehtävän hoidettavakseen. Alkoi kiireinen valmistelu ja pian koko kansa oli olympiakuumeessa.
1. syyskuuta 1939 Saksa hyökkäsi Puolaan ja veti koko Euroopan mukanaan sotaan. Olympiakisojen suomalainen järjestelytoimikunta jatkoi kuitenkin kisoihin valmistautumista optimistisesti tulevaisuuteen luottaen. 30. marraskuutaa alkanut sota
Neuvostoliitto vastaan kuitenkin pysäytti toiminnan.
20. maaliskuuta 1940 järjestelytoimikunta päätti luopua kisojen järjestämisestä maailmalla vallinneiden sotatoimien vuoksi ja Suomen Olympiakomitean kokouksessa
20. huhtikuuta 1940 Suomen ensimmäiset olympiakisat ilmoitettiin virallisesti peruutetuiksi.
Toisen maailmansodan päätyttyä Lontoo sai järjestettäväkseen vuoden 1948 olympialaiset, kun kaupungille oli alun perin myönnetty sodan vuoksi peruuntuneet vuoden 1944 kisat. Helsinki jatkoi sitkeästi yritystä saada kisat järjestettäväkseen ja ilmoittautui hakijaehdokkaaksi seuraaviin, eli vuoden 1952 kisoihin. KOK:n Tukholmassa 21. kesäkuuta 1947 pitämässä kongressissa Helsinki valittiin XV olympiakisojen isäntäkaupungiksi, Alankomaiden Amsterdamin sekä Yhdysvaltalaisten Los Angelesinin, Minneapolis, Detroitin, Chicagonn ja Philadelphia hävitessä kilpailun. Helsingin valtteina olivat muun muassa varsin valmiit kilpailujen suorituspaikat, jotka olivat valmistuneet jo vuoden 1940 kisoja silmällä pitäen. Syyskuun 8. päivänä 1947 perustettiin XV olympiakisojen järjestelytoimikunta, joka otti hoitaakseen kisojen järjestämisen. Toimikunnan puheenjohtajaksi tuli kaupunginjohtaja Erik von Frenckell, joka oli KOK:n jäsen ja yksi merkittävimmistä vaikuttajista Helsingin olympiahankkeen takana.
Olympiastadionin torni
]]
Kilpailujen suorituspaikoista suurin osa oli jo vuoden 1940 väliin jääneiden olympiakisojen peruja, mutta joitakin laajennus- ja uudistustöitä jouduttiin tekemään, mm. rakentamaan lisäkatsomot olympia- ja uimastadionille. Pääareena oli Helsingin Olympiastadion. Muita kisapaikkoja olivat
Helsingin Velodromi,
Töölön Pallokenttä, Messuhalli (myöh.
Töölön kisahalli), Soutustadion,
Uimastadion, Ruskeasuon ratsastushalli ja
Tennispalatsi sekä ampumaradat Malmilla ja Huopalahdessa.
Helsingin ulkopuolellakin oli tapahtumia: jalkapallon alkusarjoja Kotkassa, Lahdessaellaella, Tampere ja Turussa sekä Espooissn Westendä miekkailua ja Hämeenlinnassa nykyaikaisen 5-ottelun kilpailu.
Kisavieraiden majoitusta varten rakennettiin Käpylän Koskelantielle Kisakylä-niminen asuntoalue, joita vastapäätä kadun toisella puolella sijaitsivat vuoden 1940 Olympiakylä-talot, jotka olivat jo silloin helsinkiläisten asuintaloina. Juuri avajaisten alla saatiin vielä asuinalueen taakse Kumpulan maauimala valmiiksi kisavieraiden käyttöön. Naiset saivat oman kisakylänsä vasta valmistuneesta Meilahden Sairaanhoitajataropistosta. Neuvostoliiton johtaman itäblokin urheilijat majoittuivat Otaniemen Teekkarikylään. Suomen joukkue asusti Santahaminan Maasotakoulun (sittemmin Kadettikoulu, nyk. Maanpuolustuskorkeakoulu) tiloissa. Helsingin kaupunki laittoi kaupunkia samanaikaisesti kisakuntoon rakentamalla uuden lentokentän Seutulaan (nyk. Helsinki-Vantaa), Olympialaiturin Eteläsatamaan ja vetämällä kymmeniä kilometrejä asfalttia tienpintaan. Myös kaupungin ensimmäiset liikennevalot nousivat Aleksanterinkadun ja Mikonkadun risteykseen lokakuussa 1951. Kisavieraiden tarpeisiin valmistuivat mm. Palacett- ja Vaakuna-hotelli. Kaupungin kuitenkin melko pienen hotellimäärän lisäksi rakennettiin turisteille telttakyliä mm. Lauttasaareen ja Seurasaareen. Lopulta majoitusvalmistelut osoittautuivat kuitenkin huomattavan ylimitoitetuiksi, esimerkiksi Lauttasaaren 6 000-paikkaisen telttakylän täyttöaste jäi parhaimmillaankin vain vaivaiseen kahdeksaan prosenttiin.
Kisakutsuun vastasi kaikkiaan 70 kansakuntaa, Haitin osallistuessa vain kisojen yhteydessä järjestettäviin taidekilpailuihin. Kisoihin ilmoittautui kaikkiaan 5 868 urheilijaa varamiehet mukaan lukien, joista 4 955 nähtiin kilpailuissa mukana. Suurimmat osanottajamaat olivat olympiakisojen ensikertalainen Neuvostoliitto sekä Yhdysvallat, Suomi, Iso-Britannia, Ranska, Italia, Saksa ja Ruotsi - kaikilla yli 200-henkiset urheilijaryhmät mukanaan. Kisojen pienimmät osanottajamaat olivat Kiina ja Brittiläinen Guyana yksimiehisine joukkueineen. Saksa oli myös vapautunut 'sotaboikotista' ja kilpaili Saksan liittotasavallan urheilijoista koostuvalla ryhmällä ensi kertaa Berliinin kisojen jälkeen.
Olympiatuli
Olympiatuli kuljetettiin maitse
Olympiastasta Ateenainan, josta matka jatkui lentäen
Saar olympiakomitean lahjoittamassa kaivosmiehen lampussa säilöttynä ja
SAS-yhtiön kuljettamana Tanskaiinn
Aalborg. Sieltä viesti jatkui jälleen maitse Ruotsin halki
Pallastunturille, jossa siihen liitettiin tunturilla sytytetty
keskiyön auringon tuli. Tunturilta matka jatkui
Suomen halki Helsinkiin. Alun perin pyrkimyksenä oli ollut kuljettaa tuli Helsinkiin
Neuvostoliiton kautta, mutta asiaa ei saatu diplomaattiteitä pitkin järjestettyä määräaikaan mennessä. Matkaa taittui
25. kesäkuuta alkaneella ja
19. heinäkuuta 1952ille päättyneellä matkalla yhteensä 7 870 kilometriä (josta 3 125 km lentäen). Varsinainen olympiatuli sytytettiin
Helsingin Olympiastadion, ja sen lisäksi tuli paloi myös Hämeenlinnassa kiinteässä, ja muilla paikkakunnilla siirrettävässä muodossa.
Olympiatulen reitti:
Avajaiset
Paavo Nurmi sytyttämässä olympiatulta
Olympiatulen sytyttivät juoksijasankarit
Paavo Nurmi (stadionille) ja
Hannes Kolehmainen (stadionin torniin). Kun Paavo Nurmen ilmoitettiin saapuvan stadionille, osallistujamaiden urheilijat poikkesivat muodostelmasta nähdäkseen legendan paremmin. Vain Neuvostoliiton ja Suomen rivit pysyivät ruodussa. Kisat avasi virallisesti presidentti
Juho Kusti Paasikivi. Puheen jälkeen puhujakorokkeelle nousi 'kisojen valkeaksi enkeliksi' nimetty saksalainen Barbara Pleyer, joka yritti julistaa rauhansanomaa. Järjestäjät poistivat hänet nopeasti ja hän ehti sanoa mikrofoniin vain 'ystäväni'. Urheilijoiden puolesta olympiavalan vannoi viidensissä olympialaisissaan kilpaileva mestarivoimistelija 44-vuotias Heikki Savolainen. Avajaisissa soitettiin
Aarre Merikannon Olympiafanfaari sekä
Olympiahymni, jonka Jaakko Linjaman oli säveltänyt
Toivo Lyy sanoihin.
Tilastot
Kisoihin osallistui 4 955 urheilijaa 69 eri maasta, mukaan lukien Neuvostoliitto ensimmäistä kertaa koskaan ja Saksa ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan. Kilpailuja järjestettiin 17:ssä eri urheilulajissa yhteensä 149.
Kisojen suurimmaksi sankariksi kohosi Tšekkoslovakian Emil Zátopek, joka voitti kolme juoksukultaa. Eniten mitaleita kahmi Yhdysvallat (40 kultaa, 19 hopeaa, 17 prossia). Suomen tulos oli 6 kultaa, 3 hopeaa ja 13 pronssia.
Tarkemmat tulokset löytyvät kisojen mitalitaulukosta.
Osanottajamaat
Vaikutukset
Kisat muuttivat
Helsingin katukuvaa monella tavalla. Kisoja varten rakennettiin mm.
Olympiastadion,
Olympialaituri,
Helsinki-Vantaan lentoasema ja iso osa
Otaniemenaa Teekkarikylästä urheilijoiden majoittamiseksi. Kisojen vieraita varten Suomeen tuotiin ensimmäistä kertaa
Coca-Cola ja purukumia.
Oy Hartwall Ab lanseerasi
Gin Long Drink -juomansa.
Triviaa
Olympialaisten
julisteina käytettiin Ilmari Sysimetsän vuoden 1940 kisojen julistekilpailuun (järjestettiin 1938) piirtämää voittojulistetta. Vuoden 1952 kisoihin julisteeseen muutettiin päivämäärät ja taustalla näkyvän Suomen rajat.
Olympiasoihdun kahva oli visakoivua. Sen suunnitteli
Aukusti Tuhka.
Olympialaisten yhteydessä lyötiin erityinen 500 markan arvoinen olympiaraha, joka oli laatuaan ensimmäinen maailmassa.
Lajit
- Ammunta
- Jalkapallo
- Koripallo
- Maahockey
- Melonta
- Miekkailu
- Nykyaikainen viisiottelu
|
|
- Nyrkkeily
- Paini
- Painonnosto
- Purjehdus
- Pyöräily
- Ratsastus
- Soutu
|
|
|
Näytöslajit
- Pesäpallo
- Käsipallo (Ulkokentällä)
Suomalaiset mitalistit
Kultaa
Hopeaa
Pronssia
- Toivo Hyytiäinen (Keihäänheitto)
- Leo Honkala (Kreikkalais-roomalainen paini 52 kg)
- Tauno Kovanen (Kreikkalais-roomalainen paini yli 87 kg)
- Erkki Pakkanen (Nyrkkeily 60 kg)
- Erkki Mallenius (Nyrkkeily 63,5 kg)
- Harry Siljander (Nyrkkeily 81 kg)
- Ilkka Koski (Nyrkkeily yli 81 kg)
- Onni Lappalainen, Berndt Lindfors, Paavo Aaltonen, Kaino Lempinen, Heikki Savolainen, Kalevi Laitinen, Kalevi Viskari, Olavi Rove (Voimistelu - joukkuekilpailu)
- Veikko Lommi, Kauko Wahlstén, Oiva Lommi, Lauri Nevalainen (Soutu - perämiehettömät neloset)
- Olavi Ojanperä (Melonta - kanadalaisyksiköt 1 000m)
- Ernst Westerlund, Paul Sjöberg, Ragnar Jansson, Adolf Konto, Rolf Turkka (Purjehdus - 6 m luokka)
- Tauno V. Mäki (Hirviammunta)
- Olavi Mannonen, Lauri Vilkko, Olavi Rokka (Nykyaikainen viisiottelu - joukkuekilpailu)
Lähteitä
Aiheesta muualla
Sommer-OL 1952
Olympische Sommerspiele 1952
Jeux Olympiques d'été de 1952
Sommer-OL 1952
Olympiska sommarspelen 1952
)
.svg')){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
)
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
.svg')){kind=small}
){kind=small}
.svg')){kind=small}
){kind=small}
.svg')){kind=small}
.svg')){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
.svg')){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
.svg')){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
.png')){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
.svg')){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
