Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet

Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet ovat Suomen kielen murteita, joita puhutaan Etelä-Pohjanmaan järviseudun pohjoispuolelta aina Tornioon asti. Raja keski- ja pohjoispohjalaisen murrealueen välillä kulkee Raahen kohdalla. Alueen ylärajan pohjoispuolelta alkaa peräpohjalainen murrealue.

Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet lasketaan kuuluvaksi länsimurteisiin, vaikka niissä on paljon itämurteiden piirteitä, etenkin savolaismurteista tulleita. Näinpä keski- ja pohjoispohjalaiset murteet luetaankin sekamurteisiin. Savolaisvaikutteet kuuluvat enemmän keskipohjalaisissa murteissa, mutta ne lisääntyvät yleisesti ottaen aina, mitä kauemmas rannikolta mennään. Keski-Pohjanmaan murteissa on alueellista vaihtelua jopa siinä määrin, että jokainen jokilaakso erottuu omaksi murrealueekseen.

Keski-Pohjanmaan lounaisosissa puhuttavat ruotsin kielen murteet vaihtelevat suuresti pienelläkin alueella.

Keskipohjalaisia murrepiirteitä

Yleiskielen d:

• käet ~ käjet ~ käret 'kädet'
• paan ~ pajan ~ paran 'padan'
• meiät ~ meijät 'meidät'

Yleiskielen ts:

• kasso ~ kahto 'katso'
• messä ~ mehtä 'metsä'
• kussua ~ kuhtua 'kutsua'

Välivokaalin esiintyminen:

• pohoja 'pohja'
• jalaka 'jalka'
• lehemä 'lehmä'

Inessiivin päätteet:

• talosa ~ talossa 'talossa'
• maasa ~ maassa 'maassa'
• taskusa ~ taskussa 'taskussa'
• seurosa ~ seurossa 'seuroissa'

Jälkitavujen vokaalien välinen h:

• tupahan ~ tuphaan 'tupaan'
• aletahan ~ alethaan 'aletaan'

Konsonanttien geminoituminen:

• sannoo 'sanoo'
• mittään 'mitään'
• makkaa 'makaa'

Vokaaliyhtymien -ea, -eä edustus:

• korkia 'korkea'
• pimiä 'pimeä'

Pääpainottoman -oa-yhtymän vastineena -ua:

• maitua 'maitoa'
• pipua 'pipoa'
• peltua 'peltoa'

Yhteinen omistusliite -nna monikon 1. ja 2. persoonassa:

• talonna 'talomme, talonne'
• autonna 'automme, autonne'

Monikon 1. persoonan pääte -mma, -mmä:

• olimma 'olimme'
• tulimma 'tulimme'
• menimmä 'menimme'

Keskipohjalaisten murteiden paikkakuntia

• Alavieska
• Haapajärvi
• Haapavesi
• Halsua
• Himanka
• Kalajoki
• Kannus
• Kaustinen
• Kestilä
• Kälviä
• Kärsämäki
• Lestijärvi
• Lohtaja
• Merijärvi
• Nivala
• Oulainen
• Perho
• Piippola
• Pulkkila
• Pyhäjoki
• Pyhäjärvi
• Pyhäntä
• Reisjärvi
• Sievi
• Toholampi
• Ullava
• Veteli
• Ylivieska

Pohjoispohjalaisia murrepiirteitä

Yleiskielen d:

• käjet 'kädet'
• pajan 'padan'
• meijät 'meidät'

Yleiskielen ts:

• mettä: mettän, metän 'metsä'

Välivokaalin esiintyminen:

• pohoja 'pohja'
• jalaka 'jalka'
• lehemä 'lehmä'

Konsonanttien geminoituminen:

• sannoo 'sanoo'
• mittään 'mitään'
• makkaa 'makaa'

Inessiivin päätteet:

• talosa 'talossa'
• maasa 'maassa'
• taskusa 'taskussa'
• seurosa 'seuroissa'

Jälkitavujen vokaalien välinen h:

• tupahan 'tupaan'
• aletahan 'aletaan'

Vokaaliyhtymien -ea, -eä edustus:

• korkia 'korkea'
• pimiä 'pimeä'

Assimilaatio (samankaltaistuminen) tk -> kk:

• ookkona ~ ookkonää 'oletko sinä?'
• tuukkona ~ tuukkonää 'tuletko sinä?'

Pohjoispohjalaisten murteiden paikkakuntia

• Hailuoto
• Haukipudas
• Ii
• Kempele
• Kiiminki
• Liminka
• Lumijoki
• Muhos
• Oulu
• Oulunsalo
• Pudasjärvi
• Raahe
• Rantsila
• Ranua
• Siikajoki
• Tyrnävä
• Utajärvi
• Vaala
• Vihanti
• Yli-Ii
• Ylikiiminki

Lähteet

• Internetix - Suomen murteet