Kevättä ja syksyä

Kausi alkoi, kun Zhou-dynastian hallitsijoiden oli paettava läntisiltä mailtaan ja siirrettävä pääkaupunkinsa Zongzhousta 宗周 Chengzhouhun 成周 (eli Luoyiin 雒邑, joka on nykyinen Luoyang) Keltaisenjoen altaalla, eivätkä he enää kyenneet laajentamaan alueitaan. (Nimet on tällä sivulla kirjoitettu pinyin-latinisaatiolla, perinteisillä merkeillä ja sulkeissa yksinkertaistetuilla merkeillä silloin kun ne poikkeavat perinteisistä. Katso myös .)

Kevättä ja syksyä -kausi on saanut nimensä Lu-valtion (魯 [lǔ] (鲁)) aikakirjojen mukaan. Näissä aikakirjoissa kuvataan varsin tarkasti poliittiset tapahtumat Lu, Qi (齊 |qí] (齐)), Jin (晉 [jìn] (晋)), Qin (秦 [qín]) ja Chu (楚 [chǔ]) -valtioissa ajalta 722 eaa - 481 eaa, siten että mainitaan paitsi tapahtumavuodet myös vuodenajat.

Kausi päättyi valtioiden erimielisyyksien lisääntyessä ja melko rauhanomaisen yhdessäelon päättyessä; tällöin Kiina hajosi useaan toisiaan vastaan taistelevaan valtioon. Kevään ja syksyn aikakausi vastaa itäisen Zhou-dynastian ansimmäistä puoliskoa.

Yhteiskuntakehitys

Kevään ja syksyn aikauden Kiinan kartta

Zhou-kuninkaiden feudaalisen järjestelmän kaaduttua paikallisista lääninherroista tuli hallitsijoita. Muutama tällainen lääni otti valtaansa pienempiä läänejä alueelta ja Zhou-kuninkaiden maita. Alueet olivat jatkuvassa sotatilassa, mikä edellytti armeijan ylläpitoa ja keskusjohdettua valtiota. Poliittisen rakenteensa sai parhaiten järjesteltyä Qi-valtio Guan Zhong:in 管仲 (kuoli 645 eaa) ohjeistuksella. 'Mestari Guanzi' 管子 jakoi alueen hallinnollisiin yksiköihin, järjesti kauppiaat, käsityöläiset, sotilaat, maanviljelijät ja muut kansalaiset virkamiesten hallinnoimiin yksiköihin. Näitä virkamiehiä palkittiin tai rangaistiin heidän toimiensa onnistumisen perusteella. Tällainen keskittynyt valtio toimi paremmin tilanteissa, joissa tarvittiin järjestäytymistä, esim. sodassa ja julkisissa töissä. Guanzi oli ensimmäinen legalisti. Tämä oli ajatussuunta, josta myöhemmin tuli keskeinen kiinalaisessa keisarikunnassa. Muut valtiot kopioivat tätä järjestelmää yksi kerrallaan, luopuen sukulaisuuksiin pohjautuvasta virkamiesjärjestelmästä. Lääninherralle sukua olevien ministerien (qing 卿) ja sihteerien (dafu 大夫) sijaan palveluun astuivat ammattilaisvirkamiehet nimikkeellä shi 士. Heillä oli myös erityistietoa sotilaallisesta ja siviilitoiminnasta.

Kun merkittävien valtioiden herttuat (gong 公) olivat päässeet Zhoun kuninkaan vallan alta ja itsenäistyneet, he lähettivät uusille alueille omia kannattajiaan. Tällaiset perheet saattoivat itsenäistyä lääninherransa alta, ja näin kävi esimerkiksi Jin-valtiossa perheille Zhao 趙 (赵), Wei 魏 ja Han 韓 (韓).

Viljelykasvien kierrolla saatiin yhä suurempia maa-alueita viljelykelpoisiksi ja ruoantuotanto siten lisääntyi. Myös rautaiset aurat yleistyivät 400-luvulla eaa. Maanviljelijöillä, joiden tuli työskennellä lähes orjamaisesti lääninherran siviili- ja sotilaspalveluksessa, oli niin kutsuttuja kaivopeltoja (kaivon merkin jing 井 mukaan) joissa oli yhdeksän osaa. Keskimmäisen pellon tuotto tuli luovuttaa lääninherralle. Teoriassa kaikki pellot kuuluivat kuninkaalle, mutta kaikissa valtioissa noin kymmenyksen kokoinen viljavero otettiin hiljalleen käyttöön.

Rautaa pidettiin alempiarvoisena metallina, minkä vuoksi sitä käytettiin auroissa muttei juurikaan aseissa. Keramiikan ja pronssisten työkalujen teollinen tuotanto yleistyi Kevättä ja syksyä -kaudella. Valtioiden välillä käytiin sotien ja rauhanneuvottelujen lisäksi myös laajamittaista kauppaa, minkä vuoksi oli alettava tuottaa ja yhdenmukaistaa kolikoita.

Kungfutselaisuus

Kungfutse (Kong Zi 孔子) (551 eaa-479 eaa) kaipasi kovasti vanhaa eliittiä riitteineen, jotka nyt osin hylättiin. Pääministerit (xiang 相) saattoivat hallita koko valtiota, niin että varsinainen hallitsija jäi vain nimelliseksi keulakuvaksi. Hänestä hallitsijoiden piti olla hallitsijoita ja alaisten alaisia. Tarkemmin sivuilla Kungfutse ja kungfutselaisuus.

Suurimmat valtiot

Qi (valtio) 齐 - Linzi 臨淄临淄

Chu (valtio) 楚 - Ying 郢郢

Qin (valtio) 秦 - Xianyang 咸陽咸阳

Jin (valtio) 晉

Lu (valtio) 鲁 - Qufu 曲阜曲阜

Chen (valtio) 陈; - Wanqiu 宛丘; 宛丘

Cai (valtio) 蔡 - Shangcai 上蔡上蔡

Cao (valtio) 曹

Song (valtio) 宋 - Shangqiu 商丘商丘

Wei (Kevään ja Syksyn valtio) 卫

Wu (valtio) 吴 - Gusu 姑蘇姑苏

Yue (valtio) 越 - Kuaiji 會稽会稽

Hua (valtio) 滑

Zheng (valtio) 郑 - Xinzheng 新鄭

Yan (valtio) 燕

Hallitsijat

Zhou-kuninkaista oli vanhasta pääkaupungista pakenemisen yhteydessä tullut vain nimellisiä valtion päämiehiä; käytännön valtaa pitivät paikalliset lääninherrat. Kauden Zhou-kuninkaat olivat:

Zhou Pingwang 周平王, 770 eaa-720 eaa
Zhou Huanwang 周桓王, 719 eaa-697 eaa
Zhou Zhuangwang 周莊王, 696 eaa-682 eaa (周庄王)
Zhou Xiwang 周釐王, 681 eaa-677 eaa (周厘王)
Zhou Huiwang 周惠王, 676 eaa-652 eaa
Zhou Xiangwang 周襄王, 651 eaa-619 eaa
Zhou Qingwang 周頃王, 618 eaa-611 eaa (周顷王)
Zhou Kuangwang 周匡王, 612 eaa-607 eaa
Zhou Dingwang 周定王, 606 eaa-586 eaa
Zhou Jianwang 周簡王, 585 eaa-572 eaa (周简王)
Zhou Lingwang 周靈王, 571 eaa-545 eaa (周灵王)
Zhou Jingwang 周景王, 544 eaa-521 eaa
Zhou Daowang 周悼王, 520 eaa
Zhou Jingwang 周敬王, 519 eaa-476 eaa

Katso myös

Kiinan dynastiat
edellinen kausi: Läntinen Zhou
vallitseva suurempi jakso: Zhou-dynastia ja siitä osana Itäinen Zhou
seuraava kausi: Taistelevat läänitysvaltiot
700-luku eaa
600-luku eaa
500-luku eaa
400-luku eaa