Khoit

Khoit tai khoikhoit eli hottentotitMOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 'hottentotti5*C Hottentotit eräs eteläafr. (lyhytkasvuinen) kansa.' ovat pääosin Etelä-Afrikassa, Botswanassassa ja Namibia elävä kansa, joka sanien kanssa muodostaa khoisan-ryhmän. Khoisanit ovat eteläisen Afrikan alkuperäisihmisiä, ja eläneet tiettävästi aiemmin huomattavasti laajemmalla alueella, mutta tulleet myöhemmin bantuheimojen syrjäyttämiksi. Nykyisin khoita elää Etelä-Afrikassa noin 2 400, Namibiassa noin 3 400 ja Botswanassa 1 900. Heistä noin 150 Etelä-Afrikassa, Namibiassa noin 1 700 ja Botswanassa noin 100 elää vielä perinteisen kulttuurin ja tapojensa mukaista elämää.

Hottentotti on hollantilaisperäinen nimitys ja merkitsee 'nikottelijaa' tai 'änkyttäjää', mutta nykyisin asiateksteissä käytetään kansan omakielisiä nimityksiä. Useiden lähteiden mukaan termiä hottentotti pidetään nykyisin loukkaavana. katso esimerkiksi Encyclopedia Britannica 'Nikottelija' viittaa khoiden omaan maiskausäänteitä sisältävään kielteen. Nimitys khoi tulee heimon omasta kielestä ja merkitsee 'oikeita ihmisiä''Khoekhoe.' Encyclopædia Britannica. 2007. Encyclopædia Britannica Online. 2 May 2007 <http://www.britannica.com/eb/article-9045325>..

Khoiden uskonnossa Kuulla on erityinen merkitys. Sekä uusi- että täysikuu ovat tärkeitä saderiittien toimittamisaikoja. Kuuta on pidetty taivaaseen, maahan ja erityisesti sateeseen liittyvän jumaluuden fyysisenä manifestaationa. }}

Khoit ovat hyvin lyhyitä, keskipituudeltaan noin 1,5 metriä. Iho on väriltään kellertävä ja ryppyinen, ruumiinrakenne hintelä, hiukset ovat kähärät ja kasvavat mättäittäin. Naisille tyypillinen piirre on niin sanotut rasvapakarat eli steatopygia.

Hottentotit tulivat yleiseen tietoisuuteen 1960-luvun alussa 'Hottentottilaulu'-nimisen lastenlaulun ansiosta, jonka Maikki Länsiö ja Esa Saario levyttivät vuonna 1961. Laulu on alun perin norjalainen, ja sen suomenkieliset sanat ovat Jukka Virtasen käsialaa.

Lähteet