Kiekko.tk

Historia

Kiekko.tk alkoi alkuvuodesta 2004 yksinkertaisena Java-applettina, jossa ei ollut rekisteröitymismahdollisuutta ja vain kymmenen käyttäjää mahtui peliin yhtä aikaa. Grafiikka oli alkeellista: pelaajat olivat pyöreitä hymiönaamoja (tästä juontuu joskus käytetty nimitys 'hymiöversio'), kiekko neliömäinen ja kaukalon merkinnät varsin summittaisia. Peliä on kehitetty eteenpäin sen ollessa jatkuvasti pelaajien käytettävissä. Seuraavassa lista tärkeimmistä ominaisuuksista:

käyttäjien rekisteröinti, 08.04.2004

tehopisteiden (maalit ja syötöt) tallentuminen

ihmistä muistuttavat pelaajahahmot

tarkat kaukalon mittasuhteet ja paranneltu grafiikka

joukkueiden luonti, 21.04.2004

VIP-käyttäjyys ja tekstiviestipalvelut, loppukesä 2004

maaliuusintojen tallentuminen, lokakuu 2004

koukkiminen ja jäähyt, syyskuu 2006

kokemustasomittari, elokuu 2007

autoplay-huoneet, syyskuu 2007

sivuston ulkoasun muuttuminen, lokakuu 2007

Pelaaminen

Pelissä yksi henkilö ohjaa yhtä kenttäpelaajaa hiiren avulla. Maalivahteja ei voi ohjata itse, mutta kaikki muut kenttäpelaajat ovat jonkun käyttäjän ohjaamia. Pelaaja laukoo vasemmasta hiiren painikkeesta. Laukaisun voima riippuu siitä, kuinka kauan hiiren vasenta painiketta pidetään pohjassa. Voima riippuu myös siitä kuinka kaukana hiiren kursori on omasta pelaajasta. Kiekkoa kohotetaan pitämällä hiirtä oman pelaajan lähellä. Hiiren oikealla painikkeella syötetään. Peliä voi pelata joko yksin tai joukkueena.

Kokemustasot

Pelaajat jaetaan neljään kokemustasoon aktiivisuutensa mukaan: novice, amateur, pro ja elite. Kokemustaso määräytyy ajasta, jonka pelaaja on pelannut tilastokelpoisissa otteluissa. Alle neljä tuntia pelanneet saavat automaattisesti novice-kokemustason. Vähintään neljä tuntia pelanneet järjestetään peliajan mukaan ja jaetaan lukumäärällisesti em. ryhmiin suhteessa 30%-30%-30%-10%. Peliä eniten pelannut 10% saa siis elite-kokemustason kiekko.tk: Kokemustasoihin lisätty elite, johon kuuluu 10% eniten pelanneista.

(viitattu 30.8.2007).

Peliaika lasketaan tilastokelpoiseksi, kun huoneessa on molemmissa joukkueissa vähintään kolme pelaajaa ja kyseessä on joko joukkueiden välinen haasteottelu tai pelin automaattisesti luoma 'virallinen' Autoplay-, Training-, pro-, tai elite-huone.

Kokemustasolla ei ole juurikaan konkreettista merkitystä pelissä. Joissakin huoneissa on pääsyvaatimuksena pro- tai elite-kokemustaso. Pelaajan taitoja arvioitaessa esim. joukkueen pelaajavalinnoissa kokemustaso voi antaa karkeasti viitettä pelaajan kyvyistä.

Kokemustasoihin vaadittavat tuntimäärät vaihtelevat siis pelaajien jääajan jakauman mukaan. Kesäkuussa 2006 elite-tasolle vaadittiin n. 120 tuntia peliaikaa tilastokelpoisissa otteluissa.

Tehokäyttäjä-toiminnon mukana tulevan kokemustasomittarin avulla voi seurata montako tuntia pelaajalla on pelattavaa jäljellä kokemustason vaihtumiseen.

Joukkueet

Oman joukkueen luominen maksaa yhden pelimerkin. Yksi pelimerkki maksaa 1,50 euroa. Pelimerkkejä voi tilata tekstiviestillä, PayPal-maksupalvelun avulla, luottokortilla tai soittamalla. Pelimerkeillä voit ostaa myös muita palveluita kuten joukkueellesi logon joka näkyy kotiotteluissasi hallin keskellä sekä joukkueen sivulla. Lisäpalveluita löytyy melko runsaasti.

Joukkueet pelaavat keskenään otteluita. Yhdessä joukkuepelissä on kolme viisi minuuttia pitkää erää. Joidenkin liigojen, kuten esimerkiksi Kiekkoliigan, otteluiden erät kestävät kuusi minuuttia. Esimerkiksi Hoki-liigassa pelataan neljä vastaan neljä pelimuodolla kolme viiden minuutin erää.

Joukkueeseen hankitaan pelaajia värväämällä. Joukkueessa voi olla perustajan lisäksi myös muita ylläpitäjiä (master), jotka voivat värvätä ja potkia pelaajia joukkueesta. Pelissä on myös Top 100 -lista, joihin listataan 100 eniten ranking-pisteitä kerännyttä joukkuetta. Joukkueilla on aluksi 1000 ranking pistettä. Pisteiden laskussa käytetään ELO-järjestelmää.

Liigat sekä turnaukset

Peliin on tehty monenlaisia liigoja sekä turnauksia joukkueita varten. Liigat tosin eivät ole mitenkään rekisteröityjä tai virallisia vaan ne ovat vain pelaajien perustamia. Parhaiten menestyvät sekä suosituimmat liigat ovat Kiekkoliiga, Hoki-Liiga ja Datsun-Liiga. Edellä mainittujen lisäksi varteenotettavia liigoja ovat SHL, FNHL ja PHL, nämä tosin yleensä luokitellaan 'alemman tason liigoiksi', koska Kiekko- Hoki- ja Datsun-Liiga ovat pisimpään toimineet liigat, ja myös kaikista tasokkaimmat. Liigoista löydät lisää tietoa niiden omilta kotisivuilta. Kiekkoliigassa pelataan 6 minuutin erillä kolme erää, Hoki-Liigassa taas viiden minuutin erillä. Kiekkoliigan alaisuudessa toimii myös divari ja 2. divari. Silloin tällöin pelaajat järjestävät myös omia 'miniturnauksiaan' useimmiten 1vs1 peliformaatilla. Niillä ei useimmiten ole omaa kotisivua, mutta niitä löytää melko helposti selailemalla Kiekko.tk :n foorumeita. Suosittu Datsun-liiga loppui syksyllä 2007.

Lisäksi, niin ikään pelaajien ylläpitämä, Spectator järjestää mm. Super Saturday -tapahtumia, sekä World Cupeja joissa mitataan maajoukkueiden paremmuus. Kustakin osallistuvasta maasta valitaan yksi pelaaja, joka valitsee joukkueen edustamaan maata mm. World Cupeissa ja muissa Spectatorin järjestämissä tapahtumissa. Nämä tapahtumat keräävät yleensä ennätysmäärän katsojia, kuten myös suurimpien liigojen ratkaisuottelut.

Jalkapalloversio

Keväällä 2007 pelistä ilmestyi jalkapalloversio, joka on luotu kiekko.tk-pelin pohjalta. Pelissä on mahdollista pelata muun muassa 5vs5 ja 10vs10-formaatilla. Jalkapallo ei ole kuitenkaan toistaiseksi onnistunut houkuttelemaan yhtä suuria pelaajamääriä kuin kiekko.

Pelin teknologia

Peliserverin koodi on kirjoitettu C-kielellä (kääntäjä: GCC). WWW-liittymä taas kehitettiin omalla CWS-nimisellä dynaamisen sisällön kehitysjärjestelmällä, joka yhdistää JSP- ja ASP-tyylisen tag-tekniikan joustavuuden C++:n nopeuteen ja korkean tason ominaisuuksiin ja tukee myös FastCGI:tä. Tietokantoja hallitaan MySQL-järjestelmällä. Kommunikaation peliserverin ja tietokannan välillä taas hoitaa Perl-ohjelmointikieli. Itse pelin toteuttava Java-appletti, kehitetty J2SE1.4.2:lla. Palvelimet ja kehityskoneet käyttävät Gentoo Linux -käyttöjärjestelmää.