Muinaiskreikkalainen urheilulaji
Kiekonheitto on erittäin vanha urheilulaji.
500-luvulla eaa kuvanveistäjä
Myron valmisti patsaan kiekonheittäjästä (Discobolus), joka on nykyaikana maailmankuulu. Myös kreikkalaiset jumalat pelasivat kiekkoa. Kreikkalaisen tarun mukaan
Apollon-jumala kilpaili rakastajansa, komean urheilijanuorukaisen, Spartan prinssi
Hyakinthoksen kanssa kiekonheitossa. Tehdäkseen vaikutuksen Hyacinthusiin Apollon heitti kiekon kaikella voimallaan. Hyakinthos halusi puolestaan tehdä vaikutuksen Apolloniin ja yritti ottaa kiekon kiinni. Kiekko osui kuitenkin häneen ja Hyakinthos sai surmansa. Toisen tarun mukaan kateellinen länsituulen jumala Zephyrus puhalsi kiekon Hyakinthosta päin surmatakseen hänet. Apollon teki Hyakinthoksen verestä Hyasintti-kukan.
[1] 
Säännöt
Heitto suoritetaan betoniringistä, joka on halkaisijaltaan 2,5 metriä. Kiekon on laskeuduttava kentälle piirretyn sektorin (40°-60°) sisäpuolelle. Heittoringistä ei saa poistua ennen kuin kiekko on laskeutunut maahan. Heiton pituus saadaan kun mitataan matka ringin etureunasta paikkaan johon kiekko on laskeutunut. Kilpailijoiden suoritettua tietyn määrän heittoja (yleensä 6), pisimmän laillisen heiton suorittanut urheilija julistetaan voittajaksi.
Tekniikka
Heiton pituuteen vaikuttaa heittäjän voimakkuus, nopeus ja ketteryys, mutta myös kiekon lentorata ja se miten aerodynaamisesti kiekko lentää. Huippuheittäjät ovat hyvin pitkiä, ja heidän sylivälinsä on suuri. Tämän ansiosta vipuvarsi, jonka avulla kiekko lähtee, on hyvin suuri, ja kiekolle on mahdollista saada paljon suurempi lähtönopeus. Kiekonheiton tekniikkaa on kuitenkin erittäin vaikea hallita hyvin ja pitkien heittojen suorittamiseeen vaaditaan paljon kokemusta, siksi useimmat huippuheittäjät ovatkin yli 30-vuotiaita.
Maailmanennätykset
Miesten ennätys:
- Jürgen Schult 74,08 m Neubrandenburg, GER 6.6.1986
Naisten ennätys:
- Gabriele Reinsch 76,60 m Neubrandenburg, GER 9.7.1988
Aiheesta muualla