Historia
Tasavalta perustettiin Qing-dynastian kaatuessa vuonna 1911 Kiinassa. Kiina ajautui kuitenkin pian sisällissotaan eri sotaherrojen välillä. Nationalistipuolue Guomindang onnistui luomaan hieman yhtenäisyyttä, mutta kommunistien vallankumous 1949 ajoi tasavaltalaiset Taiwanin saarelle. Manner-Kiinan hallitus pitää itseään Taiwanin laillisena hallituksena. Tasavalta on vähitellen demokratisoitunut ja Guomindang-puolue luovutti lopulta vallan rauhanomaisesti vaaleissa vuonna 2000.
Politiikka
Taiwan on käytännössä itsenäinen ja demokraattinen valtio. Ulkopoliittisten syiden johdosta se ei kuitenkaan ole julistautunut virallisesti itsenäiseksi, eikä sitä ole kansainvälisissä yhteyksissä harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta tunnustettu.
Yhdysvalloilla on lainsäädännössään Taiwanin puolustamiseen liittyvä laki, ns. Taiwan Relations Act, joka takaa Yhdysvaltojen tuen Taiwanille hyökkäyksen sattuessa. Näin jos Kiinan kansantasavalta hyökkää Taiwanille, on todennäköistä että se joutuu konfliktiin myös Yhdysvaltojen kanssa. Puolustuksessa tasavallalla onkin tukenaan pääasiassa Yhdysvaltojen Taiwan Relations Actin nojalla rahoittamat aseet. Näissä olosuhteissa Taiwanin itsenäistymiseen on vielä matkaa, kuten myös Kiinojen yhdistymiseen. Itsenäistymispyrkimyksiä monimutkaistaa myös kansantasavallassa 14. maaliskuuta 2005 voimaan tullut irtautumisenvastainen laki, joka sallii Kiinan käyttää voimakeinoja Taiwanin itsenäistyessä.
Taiwanin valtiollinen asema
1971 Yhdysvaltain vaikutuksesta Kiinan tasavalta menetti paikkansa Yhdistyneiden kansakuntien perustajajäsenenä turvallisuusneuvostossa, minkä otti Kiinan kansantasavalta. Sen jälkeen tasavalta on menettänyt diplomaattisuhteissaan valtiollisen asemansa monien maiden kanssa. Kiinan kansantasavalta ei hyväksy Taiwanin tunnustamisesta valtioksi, koska se tarkoittaisi kahden Kiinan valtion olemassaolon tunnustamista ja samalla Taiwanin itsenäisyysajatuksen hyväksymistä.
Tasavalta on perinteisesti esittänyt olevansa koko Kiinan laillinen hallitus. Guomindang kannattaa edelleen tätä yhden Kiinan ajatusta, kun taas sen oppositioon syrjäyttäneet liberaalit ovat kypsyneet Taiwanin julistamiselle manner-Kiinasta erilliseksi, itsenäiseksi valtioksi. Taiwanin puolustamiseen Kiinan kansantasavallalta sitoutunut Yhdysvallat ei kannata Taiwanin itsenäisyyttä. Viimeinen Taiwanin tunnustanut valtio on Makedonia.
Koska Taiwan ei ole Suomellekaan valtio, ei sillä ole Suomessa suurlähetystönä, vaan myös valtiollisia asioita mm. konsuliasioita hoitava Taipei kaupungin edustusto.
[1] 
Kiinan tasavallasta Taiwaniksi
2007 Kiinan tasavalta ensimmäistä kertaa pyysi jäsenyyttä Yhdistyneiden kansankuntien yleiskokoukselta nimellä Taiwan. Hakemusta ei otettu käsiteltäväksi. Aikaisemmin Kiinan tasavalta on pyytänyt jäsenhakemuksensa käsittelyä nimellä Kiinan tasavalta.
Taiwanin hallituksen puolue on ehdottanut perustuslakia, jossa Kiinan kansantasavalta korvataan Taiwanilla, jolloin muodostuu mahdollisuus luopua yhden Kiinan politiikka-nimisestä käytännöstä. [1]
Kiinan kommunistisen puolueen Taiwanin työn toimisto kiistää jyrkästi Taiwanin demokraattinen edistyspuolueen Chen Shuibianin liikkelle paneman esityksen, jonka mukaan Taiwan on suvereeni valtio [1] .
Provinssit
Koska Kiinan tasavalta on nimellisesti koko Kiina, se teoreettisella tasolla käsittää samat provinssit kuin Kiinan kansantasavalta, ja lisäksi lukuisia muiden valtioiden hallinnoimia alueita. Käytännössä tasavaltaan kuuluu kaksi provinssia ja kaksi itsehallinnollista kuntaa:
- Taiwanin provinssi (kokonaisuudessaan)
- 16 kuntaa
- Viisi provinssinhallitsemaa kaupunkia
- Fujianin provinssi (pieneltä osin, pääosin Kansantasavaltaa)
- Kaksi kuntaa tasavallan hallinnassa
- Kaksi itsehallinnollista kuntaa
Maantiede
Taiwanin saari satelliittikuvassa joulukuussa
Kiinan tasavallan hallitsemista osista merkittävin on Taiwanin saari.
Talous
Vaikka Kiinan kansantasavalta ei sallikaan poliittisia yhteyksiä tasavallan kanssa, se ei vastusta kaupallisia yhteyksiä. Niinpä Kiinan tasavalta onkin mm. WTOin:n ja APEC jäsen nimellä Taiwanin, Penghun, Kinmenin ja Matsun erillistullialue (台灣、澎湖、金門及馬祖個別關稅領域, Separate Customs Territory of Taiwan, Penghu, Kinmen and Matsu).
Väestöjakauma
Virallisena kielenä olevan mandariinikiinan lisäksi merkittäviä kieliä ovat min-kiina ja hakka-kiina. Etnisistä ryhmistä suurin on taiwanilaiset (mukaan lukien hakka-kansa). Heitä on väestöstä 84 prosenttia, mantereen kiinalaisia on 14 prosenttia ja alkuperäiskansoja 2 prosenttia.
Kulttuuri
Uskonnoista buddhalaisia, kungfutselaisia ja taolaisia on väestöstä 93 %, kristittyjä 4,5 % ja muihin uskontoihin kuuluvia 2,5 %. Vuonna 1998 lukutaitoprosentiksi arvioitiin 94.
Katso myös
Republikken Kina
Republik China
République de Chine
Republikken Kina
Taiwan
)
