Kiinteistöveron taustaa
Vuotuinen kiinteistövero otettiin käyttöön vuonna 1993 korvaamaan hajanaista kiinteistöihin kohdistuvaa verotusta. Sen tuotto on helposti arvioitavissa ja se on kunnalle vakaa ja varma verotuskohde, koska kiinteistöjen määrä on tasainen, ja kasvu kunnan kontrolloitavissa.Verotuksen toimittaa verovirasto, joka myös vahvistaa kiinteistön verotusarvon eli todennäköisen luovutushinnan. Rakennusten ja rakennelmien, kuten vaikkapa vesivoimalaitoksen, arvona pidetään jälleenhankinta-arvoa, josta tehdään iästä riippuva vähennys. Kiinteistöveroa ei tarvitse maksaa vesialueesta, metsästastä, maatalousmaa eikä puolustusvoimain käytössä olevista kiinteistöistä.
Kiinteistöveron eri muodot
Kiinteistöveron määrä vaihtelee kiinteistön käyttötarkoituksen tai rakennusvaiheen mukaan:Yleinen kiinteistövero
Kunnanvaltuusto voi määrätä yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 0,50–1,00 %.Vakituisen asunnon kiinteistövero
Vakituisia asuntoja koskevan veron haarukka on vähintään 0,22 % ja enintään 0,50 %.Esimerkkejä veron suuruudesta: Vantaa 0,42%, Helsinki 0,22%, Espoo 0,22 %, Kauniainen 0,22 %, Sipoo 0,30 %, Tampere 0,30 %, Turku 0,28 %.
Asunto-osakeyhtiössä kiinteistövero maksetaan suoraa yhtiövastikkeella kerättävällä rahalla, jolloin veron suuruus asuntoa kohden riippuu sen jyvitetystä pinta-alasta.
Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero
Loma-asuntojen veroprosentin kunta voi määrätä enintään 0,60% korkeammaksi kuin vakituisten asuntojen veroprosentin kunnassa.Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistövero
Yleishyödyllisten yhteisöjen omistamille kiinteistöille kunta voi halutessaan antaa verovapauden määräämällä niiden veroprosentiksi 0,00%.Rakentamattoman tontin kiinteistövero
Kunnanvaltuusto voi määrätä rakentamattomien rakennuspaikkojen veroprosentiksi 1,00 – 3,00 % vuodessa. Suuremmalla prosentilla pyritään saamaan rakentamattomat tontit käyttöön. Lain määrittämää haarukkaa on kritisoitu paljon, koska rakentamattomien rakennuspaikkojen arvo nousee pääkaupunkiseudulla yli 10 % vuodessa.Pääkaupunkiseudulla oli rakentamatonta tonttimaata oli helmikuun alussa 2007 YTV:n rekistereissä pyöreästi kaksi miljoonaa kerrosneliömetriä kerrostaloasunnoille ja neljä miljoonaa pientaloille. Laskettaessa yhdelle henkilölle noin 40 m, on pääkaupunkiseudulla kaavoitettua rakentamatonta rakennusmaata noin 140 000 asukkaalle.
Esimerkkejä rakentamattomien tonttien kiinteistöveroprosentista pääkaupunkiseudulla: Vantaa 1,9 %, Helsinki 1,7 %, Espoo 1,65 %, Sipoo 1,8%, Kauniainen 1,65 %, Kerava 3,00 %.
Voimalaitosrakennuksen kiinteistövero
Ydinvoimaloiden veroprosentti saa olla enintään 2,20 %, ja muiden voimaloiden enintään 1,40 %.Aiheesta muualla
- Kiinteistöverolaki 20.7.1992/654
- Tuhannet tyhjät tontit odottavat arvonnousua pääkaupunkiseudulla , Helsingin Sanomat, 14.2.2007.
- Kiinteistöveroprosentit , Verohallinto, 30.12.2005.
