Kiiski

Kiiski (Gymnocephalus cernuus) on pieni, pohjalla viihtyvä kala. Kiisken herkkua ovat surviaissääsken toukat, mutta myös vesikirput, hankajalkaiset ja kalan mäti kelpaavat. Täysikasvuiset kiisket syövät myös kalanpoikasia. Tai ainakin ne jotka kasvavat tarpeeksi isoiksi. Täysikasvuinen kiiski näet voi tarkoittaa mitä tahansa 10 gramman ja 300 gramman väliltä.

Hyvä keino kiisken erottamiseksi ahvenesta ja kuhasta on se, että kiisken selkäevät ovat kasvaneet osittain yhteen. Kiisken etummaisessa, piikikkäässä selkäevässä ei ole selvästi erottuvaa mustaa täplää kuten ahvenella.

Kiiski on parvikala, jota esiintyy koko Suomen järvissä sekä rannikon murtovedessä.

Kansansadussa kiiski on järven pieni kuningas, kenties kruunua muistuttavan selkäevänsä takia. Sanonta 'vastarannan kiiski' tarkoittaa henkilöä, joka innokkaasti vastustaa toisten ihmisten ehdotuksia ja mielipiteitä.

Venäläisten mielestä kiiskiliemi on kalakeittojen aatelia. Muualla kiisken käyttö ruokakalana on vähäistä. Lientä voidaan käyttää kastikepohjana myös muissa kalaruoissa.

Kiisken piikeistä huolimatta petokalat saalistavat sitä. Kiiski soveltuu hyvin syöttikalaksi mateen pyynnissä.