www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-11-10
  Tänne linkitetyt sivut 
Korkeasaari
Elävä fossiili
Näykkijäkilpikonna
Kenkänokka
Australianvesirotta
Terrapene
Merinahkakilpikonna
Liemikilpikonna
Valekarettikilpikonna
Turtwig
Vesimokkasiinikäärme
Kuubankrokotiili
Merikilpikonnat
Etelänbastardikilpikonna
Luettelo äärimmäisen uhanalaisista selkärankaisista
Batagurkilpikonna
Länsiaustraliankäärmeenkaulakilpikonna
  Muut kielet 
daSkildpadde
deSchildkröten
frTestudines
noSkilpadder
svSköldpaddor
Luokka: Kilpikonnat Elävät fossiilit

Kilpikonnat

Kilpikonnat (Testudines) kuuluvat matelijoihin. Kilpikonnien lahko käsittää niin elävät kuin sukupuuttoon kuolleetkin, vedessä ja maalla elävät kilpikonnalajit. Kilpikonnille tunnusomaista on kylkiluista kehittynyt, luinen paksu kilpi. Kooltaan kilpikonnat ovat sademetsien parisenttisistä jopa kaksimetrisiin jättiläisiin. Kilpikonnat ovat pitkäikäisiä, kauimmin elävät lajit voivat elää yli 150 vuotta; ennätys on tällä hetkellä 188 vuotta.

Ensimmäiset kilpikonnat ilmaantuivat jo hirmuliskojen aikana, noin 200 miljoonaa vuotta sitten. Vaikka osa kilpikonnista viettää suuren osan elämästään veden alla, ovat ne kuitenkin ilmaa hengittäviä matelijoita. Niiden täytyy siis tulla pinnalle hengittämään tietyin väliajoin. Kilpikonnat myös viettävät aikaa maalla, useat lajit munivat rantahiekkaan. Maalla elävät kilpikonnat ovat kasvissyöjiä. Maakilpikonnat ovat rauhallisia eläimiä jotka eivät tee mitään pahaa ihmisille, mutta jotkin vesikilpikonnat voivat olla aggressiivisia ihmistä kohtaan.

Kilpikonnia on olemassa monia eri lajeja. Suomessa lemmikkeinä yleisimmät maakilpikonnalajit ovat kreikankilpikonna (Testudo hermanni), nelivarvaskilpikonna (Agrionemys horsfieldii) ja reunuskilpikonna (Testudo marginata). Näistä lajeista Suomessa kasvatetaan ainakin nelivarvaskilpikonnia ja useimpia on myynnissä eläinkaupoissa. Vedessä elävistä lajeista yleisin on punakorvakilpikonna.

Nykyään kilpikonnien tuonti Suomeen on sallittua, mutta joillain lajeilla täytyy olla asianmukainen CITES-todistus. Näitä lajeja ovat mm. espanjankilpikonna, leopardikilpikonna ja kreikankilpikonna.

Kilpikonnien hoito on luultua vaativampaa, sillä ne tarvitsevat paljon liikkumatilaa ja tarkkaan laaditun ruokavalion. Väärin hoidettuna kilpikonnat sairastuvat helposti. Kaikkeen kilpikonnista kertovaan tietoon ei myöskään voi aina luottaa, sillä netissäkin on tarjolla paljon väärää tietoa kilpikonnista ja niiden hoidosta. Oikein hoidettuna lemmikki saattaa elää jopa 100-vuotiaaksi, ja ennen kilpikonnan hankintaa kannattaakin miettiä tarkkaan jaksaako eläintä hoitaa jopa lopun ikäänsä.

Lisätietoja kilpikonnista:

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.