Elämä ja ura
Kunnas syntyi
Helsingissä. Vanhemmat Wäinö ja Sylvi Kunnas olivat kuvataiteilijoita, jotka kuuluivat
Tulenkantajiin, ja hänen lapsuudenkodissaan vallitsi boheemi ilmapiiri. Kunnaksen isä kuoli vain 32-vuotiaana, ja isäpuoli oli taidekriitikko. Koulusta päästyään Kirsi Kunnas opiskeli ensin vuoden Ateneumissann mutta alkoi sitten harrastaa runoutta ja työskenteli WSOY:llä. Hän on naimisissa kirjailija
Jaakko Syrjä kanssa. Heidän poikiaan ovat
Eppu Normaali -muusikot
Martti ja
Mikko 'Pantse' Syrjä;. Kunnas asuu nykyisin osan vuotta Tampereella ja osan
Ylöjärvellä.
Kunnaksen esikoisteos, runokoelma Villiomenapuu ilmestyi 1947. Seuraavat, 1950-luvulla ilmestyneet runokokoelmat Uivat saaret, Tuuli nousee ja Vaeltanut edustavat Suomen lyriikan modernismia. Kuten monet muutkin saman kauden runoilijat myös Kunnas tunsi, ettei hän halua kirjoittaa samalta kielen ja ajatusten pohjalta kuin ennen sotaa julkaisseet runoilijat, vaan halusi luoda uuden runokielen. Hänen ensi esiintymisensä aikoihin loivat maineensa myös Aila Meriluoto, Eeva-Liisa Manner, Eila Kivikk'aho ja Anja Vammelvuo. Modernismin seuraava, 1950-luvun aalto toi sitten Haavikon ja Saarikosken.
Samoihin aikoihin hän ryhtyi suomentamaan englannista lastenrunoja sekä Krylovin satuja. Ajoittain runsaskin kotimainen lastenrunous ei enää jaksanut kiinnostaa ylettömän opettavaisuutensa tai oudoksi käyneen moralisoinnin vuoksi. Kokoelmallaan Tiitiäisen satupuu (1956) Kunnas uudisti suomalaista lastenlyriikkaa hyvin merkittävästi. Hanhiemon () nonsense-perinne oli Kunnaksen yksi lähtökohta. Modernistinen kirjallisuuskäsitys on myös Tiitiäisen satupuun taustalla. Kunnas halusi irrottautua varhaisemman lastenrunouden ennalta-arvattavista loppusoinnuista ja opettavaisesta asenteesta. Hänen runonsa ovat täynnä kielellisiä leikkejä, huumoriaa ja satiiri, jotka puhuttelevat sekä aikuisia että lapsia.
Runoudessa Kunnas teki tavallaan saman kuin Tove Jansson saduissa: hän osasi suhtautua lapsiin vakavasti, vaativina lukijoina. 1980-luvulla Kirsi Kunnakselta ilmestyi runokokoelmat Kuun kuva metsässä, Kaunis hallayö ja Valoa kaikki kätketty. Kokoelma Puut kantavat valoa, runot 1947–1986 ilmestyi 1999, ja se sisältää koko Kunnaksen tähänastisen tuotannon lukuun ottamatta lasten runoja. Hänen runonsa ovat selkeitä ja kuulaita, ja niille on ominaista luonnonsymboliikka ja lähes minimalistinen kielenkäyttö.
Kunnaksen laaja tuotanto käsittää runoteoksia, satukirjoja, draamoja, käännöksiä, mm. Lorcaa, ja tietokirjoja. Hänen teoksiaan on käännetty ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi, unkariksi ja viroksi.
'Tiitiäisen' runoja tunnetaan myös lauluina (Ville ja Valle, Herra Piipoo). Suomen Kansallisteatterissa on esitetty lastennäytelmää Tiitiäisen satupuu, jonka ensi-ilta oli toukokuussa 2006.
Kirsi Kunnaksen tuotanto:
Runot
- Villiomenapuu (1947)
- Uivat saaret (1950)
- Tuuli nousee (1953)
- Vaeltanut (1956)
- Valikoima runoja (1958)
- Kuun kuva meissä (1980)
- Kaunis hallayö (1984)
- Valoa kaikki kätketty (1986)
- Puut kantavat valoa, runot 1947–1986 ja suomennoksia (1999)
Lastenrunot, lorut
- Tiitiäisen satupuu (1956)
- Puupuu ja käpypoika (1972)
- Hassut aakkoset (1975)
- Hanhiemon iloinen lipas (1978), kokoelma sisältää sekä Kirsi Kunnaksen omia että hänen englannin kielestä suomentamiaan runoja
- Kani Koipeliinin kuperkeikat (1979)
- Sirkusjuttuja (1985)
- Tiitiäisen pippurimylly (1991)
- Tiitiäisen tuluskukkaro (2000)
- Tiitiäisen runolelu (2002)
- Tapahtui Tiitiäisen maassa (valikoima teoksista: Tiitiäisen satupuu, Tiitiäisen tarinoita, Puupuu ja Käpypoika, Sirkusjuttuja, Kani Koipeliinin kuperkeikat, Tiitiäisen pippurimylly, Tiitiäisen tuluskukkaro, Puut kantavat valoa, Tiitiäisen runolelu, 2004)
- Tuulimylly
Satukirjat, aapiset
- Tiitiäisen tarinoita (1957)
- Aikamme aapinen / laatinut Kirsi Kunnas ja työryhmä (1968)
- Aikamme lukukirja : 2–5 / laatinut Kirsi Kunnas ja työryhmä (1969–72)
Kuvakirjat
- Kuin kissat ja koirat (1967)
- Kutut kotona (1967)
- Pikku lemmikit (1967)
- Terveisiä Afrikasta (1967)
- Hau hau koiranpennut (1968)
- Kis kis kissanpennut (1968)
- Etelän eläimiä – Tiedätkö että. 1–6. Yhdessä Kyllikki Römanin kanssa (1969)
- Lintuystävämme – Tietoa linnuista. 1–6. Yhdessä Kyllikki Römanin kanssa (1969)
- Pohjolan eläimiä – Tarua ja totta. 1–6. Yhdessä Kyllikki Römanin kanssa (1969)
Palkinnot
Aiheesta muualla
|
Tietoja 
. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License 