Knossos

Knossos () on Kreetan merkittävin pronssikautinen arkeologinen kohde. Knossoksella oli palatsi, Knossoksen palatsi, joka oli luultavasti minolaisen kulttuurin keskus. Knossoksen palatsissa oli satoja huoneita. Palatsi on nykyisin suosittu turistinähtävyys, se sijaitsee lähellä pääkaupunki Heraklionia ja on uudelleen rakennettu.

1900-luvun alussa englantilaiset arkeologit aloittivat kaivaukset sir Arthur Evansin johtamina Knossoksen raunioilla. Sir Evans sai aatelinarvon Knossoksen palatsin löytymisestä ja kaivaustyöstä. Palatsi yhdistetään legendoihin labyrintista ja kuningas Minoksen arvellaan asuneen siellä. Taru Minotauroksesta yhdistetään myös Knossoksen palatsiin.

Nimi

Nimi esiintyy Linear B kirjainmerkeissä mykeneläisissä kirjoituksissa 1300-luvulla eaa. muodossa ko-no-su. Nimen muoto ku-nu-sha esiintyy Amenhotep III:n ajan Kom el Hetainissa Egyptissä.

Löytyminen ja kaivaukset

Knossoksen löysi kreetalainen kauppias ja muinaistutkija Minos Kalokairinos vuonna 1878. Sir Arthur Evans aloitti laajemmat kaivaukset Knossoksen raunioilla 16. maaliskuuta 1900. Kesäkuussa 1900 Evans löysi suurimman osan Knossoksen palatsista. Kaivausten alkuperän arvioidaan sijoittuvan neoliittiselle kaudelle n. 7000 eaa. Paikan arvioidaan olleen asutettuna neoliittiselta kaudelta (7000 eaa. – 3000 eaa.) antiikin Rooman aikoihin asti.

Legenda

Palatsi on noin 130 metriä pitkä sivultaan ja Rooman aikakaudelta asti palatsi on yhdistetty Labyrintin myyttiin ja Kreetan kuningas Minosiin. Kaksoiskirves löydettiin palatsista ja sitä lienee käytetty uhraamiseen. Sana labrys tarkoittaa kaksoiskirvestä. Sana labyrintti on siten tarkoittanut pyhäkköä. Daidalosinin tarussa Minotaurus oli hirviö, joka oli härän ja ihmisen risteytymä jota kreetalaiset palvoivat jumalana. Minotauroksen surmasi myytin mukaan ateenalainen sankari Theseus.

Taide ja arkkitehtuuri

Kuuluisan rakennuksen arvioidaan rakennetun vuosien 1700-1300 eaa. välillä. Palatsin kokonaispintaalan on arveltu olleen 20 000 neliömetriä.