Koevoluutio

Koevoluutio () on evoluutiobiologiassa käytetty käsite, jolla tarkoitetaan kahden tai useamman lajin välisen vuorovaikutuksen vaikutusta evoluution tapahtumiin; Koevoluutiossa lajien väliset suhteet vaikuttavat toisen lajin valintapaineeseen, jolloin ne vaikuttavat toisen lajin kehitykseen.

Koevoluutioon kuuluu esimerkiksi se, kuinka parasiitit kehittävät yhteistyötä, jonka seurauksena syntyy lajien välinen symbioosi. Koevoluutiota ei kuitenkaan ole antibioottiresistenssin tai ilmastonmuutoksen aikaansaamat muutokset, koska ympäristö ja antibiootti eivät ole eläviä.

Esimerkkeinä koevoluution aikaansaannoksista pidetään orkideoja ja kolibreja, koska linnut ovat riippuvaisia kukkienn medestä ja kukat ovat riippuvaisia kolibrejen pölyttämisestä. Tuloksena on ollut se, että linnut ovat kehittäneet pitkän nokan ja kukat syvät kukat.

Koevoluutiota esiintyy myös saalistaja-saalis -suhteessa; tätä kutsutaan punaisen kuningattaren hypoteesiksi Saalistaja-saalis -suhteessa ei kuitenkaan ole riippuvuussuhdetta vaan saalistajan sopeuma johtaa saaliin kasvaneeseen valintapaineeseen ja toisinpäin.

Molekyylibiologiassa koevoluution katsotaan tarkoittavan useamman biomolekyylin välisen yhteistoiminnan vaikutusta. Tällöin se koskee esimerkiksi hormoni - reseptori -parien kehitystä. Gabriel Dover keksi vuonna 1984 että oli olemassa kolmas, molekyylitasolla vaikuttava voima, molecular drive, joka selitti sen mitä luonnonvalinta ja geneettinen ajautuminen eivät voineet selittää.[1] .

Solubiologiassa koevoluution esimerkkinä pidetään endosymbioositeoriaa, jolla selitetään mitokondrioeniden, plastidi ja viherhiukkasten olemassaoloa. Koevoluution kautta selittyi se, miksi mitokondriot näyttivät bakteereilta niin ulkonäöllisesti kuin perimänsäkin puolesta.

Astronomiassa, koevoluutio tarkoittaa galaksien ja mustien aukkojen vaikutusta toistensa syntymiseen.[1] . Erich Jantsch yhdisti kosmoksen kehityksen koevoluutiota muistuttavaan prosessiin kirjassaan 'The Self-organizing Universe'.