Koillinen

Koillinen on yksi väli-ilmansuunnista. Koillinen on pohjoisen ja idän välissä ja kompassissa 45 asteen kohdalla. Koillisen vastakohta on lounas, joka sijaitsee etelän ja lännen välissä ja on maantieteellisenä ilmansuuntana 225 asteen kohdalla.

Sanan alkuperä

Koillinen tarkoittaa sellaista, jolla on koi. Koi merkitsee tässä tapauksessa aamunkoita eli auringon sarastusta. Pohjimmiltaan sana merkitsee jonkun (tässä tapauksessa auringon) näkymistä vain heikosti, häämöttämistä. Koillinen on siis saanut nimensä siitä, että sillä suunnalla taivaanrannalla alkaa päivä sarastaa. Koillisen vanhoja nimityksiä ovat myös koi, kojo ja koja.

Koi-sanan alkuperä on suomalais-ugrilaisissa kielissä. Koi-sanasta johdettu koittaa-verbi merkitsee aamun valkenemista eli koin voimistumista, sittemmin kuvaannollisesti jonkun, kuten päivän tai aikakauden, alkua. Kieliopillisesti siis sanoilla aamunkoi ja aamunkoitto voidaan nähdä hieman erilainen merkitys, sillä aamunkoi tarkoittaa auringon häämötystä, siis tilaa, ja aamunkoitto aamun valkenemista, siis tapahtumaa. Yleensä tätä erotusta ei kuitenkaan tehdä.

Yrittämistä tarkoittava koettaa-verbi, josta käytetään joskus myös muotoa koittaa, on eri kantaa. Perhoslajin nimi koi ei ole tekemisissä tämän koi-sanan kanssa.

Lähde