Kon-Tiki

Kon-Tiki oli norjalaisen tutkimusmatkailijan ja kirjailijan Thor Heyerdahlin alus hänen vuoden 1947 tutkimusmatkallaan. Se oli nimetty inkojen auringonjumala Con-Tici Viracochann mukaan. Kon-Tiki on myös Heyerdahlin matkastaan kirjoittaman suositun kirjan nimi.

Heyerdahl uskoi että Etelä-Amerikasta lähtöisin olevat ihmiset olisivat voineet asuttaa Polynesian esikolumbiaanisella ajalla. Heyerdahl halusi osoittaa Kon-Tiki -retkikunnallaan, käyttäen ainoastaan esikolumbiaanisen aikakauden materiaaleja ja teknologiaa, että matkalle ei olisi ollut mitään teknisiä esteitä.

Heyerdahlin kuuden hengen ryhmä matkasi Peruun, missä he rakensivat balsapuuensta ja muista paikallisista luonnonmateriaaleista pae-pae lautan. Lautta oli tyyliltään espanjalaisten konkistadori raporttien ja piirroksien kuvaama inkojen lautta. Purjehdusmatka alkoi 28. huhtikuuta 1947a. Heyerdahl ja viisi matkakumppania purjehtivat 101 päivässä 3 770 meripeninkulma (n. 6 980 km; keskinopeus 1,5 solmuaa) Tyynenmeren yli ennen kuin he 7. elokuuta 1947 törmäsivät Raroiallan riuttaan Tuamotu. Ainoat retkellä mukana olevat nykyaikaiset välineet olivat radio ja rannekello.

Kirja Kon-Tiki oli bestselleri ja matkasta tehty dokumenttielokuva voitti Oscarin vuonna 1951.

Aluksesta

Lautan runko koostui yhdeksästä jopa 13,7 metriä pitkästä, 60 cm halkaisijaltaan olevasta balsapuun rungosta, jotka oli sidottu toisiinsa halkaisijaltaan 3,175 cm (1¼ tuuman) hamppuköysillä.

Isomasto oli mangrovea, A-kirjaimen muotoinen ja 8,8 m korkea. Isomaston takana oli bambusta tehty kajuutta, 4.2 m pitkä, 2.4 m leveä ja 1,21-1.51 m korkea. Katto oli tehty banaaninlehdistä. 5,8 m pitkä peräsinairo oli tehty mangrovesta ja kuusesta. Isopurje oli 4,6 m x 5,5 m bambupuisessa kehikossa. Valokuvien mukaan isopurjeen päällä oli myös märssypurje ja mesaanipurje perässä. Rakenteissa ei käytetty lainkaan metallia.

Juomana oli 250 litraa vettä bambuputkissa. Ruokana oli 200 kookospähkinää, bataattia ja muita hedelmiä. Yhdysvaltain armeijalta saatiin kenttäannoksia, säilykkeitä ja eloonjäämisvälineitä, vastavuoroisesti miehistö raportoi armeijalle armeijalta saadun materiaalin laadusta ja käyttökelpoisuudesta. Ruokavarastoja täydennettiin matkan aikana kalastamalla.

Muuta

Arkeologit eivät kuitenkaan vakuuttuneet Heyerdahlin teoriasta polynesialaisten alkuperästä. Polynesialaisten perimän ja kulttuurin katsotaan tukevan käsitystä Polynesian asuttamista Aasiasta käsin. Heyerdahl kuitenkin osoitti merimatkan olevan käytännössä mahdollinen.

Alkuperäinen Kon-Tiki on nykyään esillä Kon-Tiki museossa Oslossa.

Vuonna 2006 norjalainen Tangaroa-retkikunta toisti Kon-Tikin retken.

Aiheesta muualla

• Kon-Tiki Museum