Codec
Codec
Codec
Medieformat
Codec
Sanana koodekki on käännöslaina englannin termistä codec (compresser/decompressor, suomeksi koodaaja/koodinpurkaja). Toisinaan käytetään myös suoraan sanasta codec muodostettua muotoa kodekki. Suomenkielinen Microsoft Windows kääntää termin codec pakkauksenhallinta.
Koodekkeja käytetään äänen ja videokuvan siirrossa sekä niiden tallentamiseen puhelimissa, televisiossa ja tietokoneissa. Koodekki voi toimia analogisesti tai digitaalisti. Digitaalisen äänen ja kuvan siirtoon ja tallennukseen on kehitetty lukuisia eri koodekkeja eri sovelluksiin. Yleensä koodekit erotellaan käyttötarkoituksen mukaan: on puhekoodekkeja, äänikodekkeja ja videokoodekkeja. Nimensä mukaan puhekoodekit soveltuvat käytännössä vain puheen käsittelyyn: niillä pakattuna musiikki vääristyy tunnistamattomaksi. Yksittäisiä kuvia kompressoitaessa ei puhuta yleensä koodekeista vaan pakkauksesta ja pakkausalgoritmeista.
Koodekkien tehokkuutta voidaan mitata niin signaalin laadulla kuin tarvittavan siirtokapasiteetin määrälläkiin. Jotkut koodekit ovat häviöttömiä, mikä tarkoittaa sitä, että palautettu signaali on täysin samanlainen kuin alkuperäinen. Siirrettävän tiedon määrää voidaan kuitenkin vähentää huomattavasti enemmän, jos alkuperäisestä signaalista voidaan poiketa.
Tavallisen puhelimen ääni vie pakkaamattomana 64 kilobittiä sekunnissa; 3G-matkapuhelinverkon koodekki käyttää alle 5 kilobittiä sekunnissa ja puheesta saa vielä selvän. Vastaavasti CD-levylle tallennettu musiikki vie noin 1400 kilobittiä sekunnissa; MP3-koodekilla lähes alkuperäiseltä kuulostava musiikki vie 128 kb/s. Tavallinen TV-tasoinen pakkaamaton videokuva vie yli 100 megabittiä sekunnissa; DVD-levyillä käytettävällä MPEG2-koodekilla kuvanlaatu on vielä kohtuullinen 7 Mb/s nopeudella. Videoneuvotteluissa käytettävä H.263-koodekki tarjoaa kohtuullisen kuvan jo 32 kb/s nopeudella.
Koodekkia ei tule sekoittaa tiedostomuotoon. Saman koodekin tuottamaa tietoa voidaan tallentaa erityyppisiin tiedostoihin. Vaikka MP3-pakattu äänisignaali tallennetaan usein .mp3-päätteiseen tiedostoon, voidaan tämän muotoista ääntä käyttää myös esim. AVI-videotiedostoissa. Useista suosituista standardeista on tehty monia toteutuksia, esim. MPEG-4-standardia käyttävä koodekki on saatavilla Applelta, MicrosoftNetworksiltailta, DivX ja XviD-projektilta.
Joitakin tunnettuja koodekkeja:
- Puhe
- G.711 eli PCM, 64 kb/s, käytetään digitaalisessa puhelinverkossa)
- GSM 06.10, 13 kb/s GSM-verkon alkuperäinen puhekoodekki
- G.723.1, 5,3/6,3 kb/s puhekoodekki videopuhelinsovelluksia varten
- G.729, 8,0 kb/s puhekoodekki Frame Relay-verkkoon
- iLBC, 13,3/15,2 k/s puhekoodekki IP-verkkoja varten
- AMR 4,75–12,2 kb/s UMTS puhekoodekki
- G.722.2 eli AMR-WB 6,6–23,9 kb/s kolmannen sukupolven matkapuhelinverkon laajakaistapuhekoodekki
- Ääni
- FLAC (Free Lossless Audio Codec, häviötön)
- Monkey's Audio (häviötön)
- Musepack (häviöllinen, MPEG2-pohjainen)
- Windows Media Audio 9 (häviöllinen)
- MP3 (MPEG 1 taso 3)
- AAC (MPEG 4, tiedostopääte .m4a)
- DTS (häviöllinen)
- DTS Hd (häviötön)
- AC-3 eli Dolby Digital (häviöllinen)
- Dolby Digital Plus (häviöllinen)
- Dolby True Hd (häviötön)
- Vorbis
- ATRAC3 (.at3)
- Video
