Maantiede
Korsika on Välimeren neljänneksi suurin saari Sisilian, Sardinian ja Kyproksen jälkeen. Korsikan pinta-ala on 8 682 neliökilometriä. Korsika on vuoristoinen ja sen korkein vuori Monte Cintu kohoaa 2 710 metrin korkeuteen.
Tärkeimmät kaupungit
- Ajaccio (Aiacciu), asukkaita 52 880 (1999)
- Bastia (Bastia), asukkaita noin 50 000
- Corte (Corti), asukkaita 6 693
- Sartene (Sartè)
Bastiaa kuvataan yleensä talouden keskukseksi Korsikalla, Ajacciota hallinnolliseksi ja Cortea historialliseksi keskukseksi.
Korsikan politiikka
Korsikalla on useita ryhmiä, jotka ajavat saarelle itsenäisyyttä tai laajempaa itsehallinnollista asemaa, jonka haluttaisiin vahvistavan korsikan kielen asemaa, paikallishallinnon merkitystä ja verotusoikeutta. Ranskan keskusjohto ei pitkään suhtautunut suopeasti näihin vaatimuksiin peläten paikallishallinnon vahvistamisen uhkaavan Ranskan yhtenäisyyttä. 1970-luvulta alkaen saarella alkoi esiintyä väkivaltaisuuksia ja pommi-iskuja. Korsikan erityishallinnon asemaa on sittemmin vahvistettu vuosina 1982, 1991 ja 2002. 6. heinäkuuta 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä korsikalaiset hylkäsivät niukasti viimeisimmän ehdotuksen Korsikan hallintouudistuksesta.
Historiaa

Korsikan pohjoisrannikkoa
Saari päätyi roomalaisille 238 eaa.
Paavi julisti Korsikan kuuluvaksi italialaiseen Pisan hiippakuntaan vuonna 1077.
Keskiajalla saarella oli useita omistajia. Saari itsenäistyi vuonna 1735n Genova vallasta, mutta joutui vuonna 1769 Ranskan valloittamaksi. 1300-luvultann lähtien Korsika oli Genova omistuksessa kunnes saari siirtyi Ranskalle 1769.
Pasquale Paolin vuodesta 1729 asti johtama kansannousu teki vuonna 1735 lopun genovalaisten vallasta ja tämän jälkeen Korsika oli itsenäinen valtio 34 vuotta (1735–1769) kunnes Ranska valloitti saaren vuonna 1769. Saari on siitä lähtien kuulunut Ranskaan lukuun ottamatta toista maailmansotaa, jolloin Italia ja natsi-Saksa valloittivat saaren manner-Ranskan ohella vuonna 1940. Liittoutuneet vapauttivat saaren vuonna 1943.
Aiheesta muualla