Maantiede
Korso (60°21'3'N 25°4'40'E) sijaitsee
pääradan varrella. Lähin kaupunki on
Kerava 6 km pohjoiseen.
Lähialueet
Vantaan kaupunginosajaon mukaan Korso rajoittuu idässä rautatiehen, pohjoisessa Vallinojaan ja luoteessa Vierumäkeen.
Korso-Koivukylän palvelualue
Korso-Koivukylän palvelualue kattaa koko Koillis-Vantaan ja on 46 946 hengen asukasmäärällään (tilanne 1.1.2006) suurin Vantaan viidestä palvelualueesta. Korso-Koivukylän palvelualue on pinta-alaltaan 32,4 km²:n suuruinen, 14 Vantaan kaupunginosaa käsittävä alue. Palvelualueella on noin 25 000 asukasta ja 4 600 työpaikkaa.
Historia
Nimi Korso syntyi, kun kolmen kylän – Tuusulan Ali-Keravan ja Hyrylän sekä Helsingin pitäjän Hanabölen – rajojen yhtymäkohta merkittiin Korson korkeimmalle kalliolle ristillä (risti on
ruotsiksi kors ja kylien välinen raja
rå; nimi tarkoitti siis alun perin ristirajaa). Lähellä Ruusuvuoren koulua sijaitsevalta paikalta löytyy Korson historiasta kertova muistolaatta.
1800-luku
1880-luvun lopulla tarvittiin pääradalle ohituspaikkaa Tikkurilan ja Keravan puoliväliin. Asema sijoitettiin lähes asumattomaan erämaahan Tuusulan ja Helsingin pitäjän rajalle – Korsoon. Juna alkoi pysähtyä Korson asemalla kaksi kertaa päivässä, mikä merkitsi alkusysäystä alueen kehitykselle.
1900-luku
Alueen kasvu oli nopeaa etenkin sotien jälkeen, ja 1950-luvulla Korso oli Suomen suurin yhtenäinen omakotialue. Vuoteen 1955 asti Helsingin maalaiskunnan, Tuusulan ja Keravan kuntien välinen raja (vanha
Korsrå) oli keskellä Korsoa, mutta alueen kasvaessa tämä aiheutti hallinnollisia ongelmia ja Korso liitettiin kokonaisuudessaan Helsingin maalaiskuntaan. 1970-luvulta lähtien Korsoon on rakennettu runsaasti kerrostaloja.
2000-luku
Tällä vuosituhannella kaupinginosaan on rakennettu monitoimitalo Lumo. Rautatieasema sekä seurakuntakeskus ovat myös uudistettu. Alueelle rakennetut opiskelija-asunnot ovat monen pääkaupunkiseudun opiskelijan kotina opiskeluaikana. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu Kulomäen ja Rekolanmäen väliin tuleva Korso-Koivukylän urheilupuisto
Elmo.
Palvelut
Korson aseman läheisyydessä pääradan itäpuolella ovat Korson sosiaali- ja terveysasema, missä on muun muassa
KELA:n konttori. Lisäksi radan itäpuolella ovat perheneuvola ja Korso-Rekolan psykiatrinen poliklinikka. Pääradan länsipuolella on asiamiespostin lisäksi monitoimikeskus LUMO, jossa sijaitsevat yhteispalvelupiste, kirjasto, liikuntahalli sekä Lumon lukio ja Lumo-sali. Myös Korson hammashoitola sijaitsee radan länsipuolella.
Liikenneyhteydet
Korson länsipuolella kulkee Tuusulan moottoritie (45) ja itäpuolella
Lahden moottoritie (E75). Kummastakin on liittymä tielle numero 152 Korsoon.
Helsinki-Vantaa lentoasema sijaitsee noin 9 kilometriä lounaaseen.
Joukkoliikenne
Korsossa on mahdollista käyttää
seutuliikenteen matkakorttina, kuten kaikissa muissakin
Vantaa, Espoon tai
Helsingin kaupunginosissa.
Junat
K-juna liikennöi Korson rautatieasemalta ruuhka-aikoina 10 minuutin välein. Muuhun päiväsaikaan juna liikennöi 20 minuutin välein. Hiljaisempina aikoina asemalla pysähtyvät N- ja T-junat. Junat Keravan suuntaan lähtevät raiteelta 3 ja
Helsingin suuntaan raiteelta 4.
Rautatieaseman liityntäpysäköintihallin 79 autopaikan lisäksi alueella on 155 pyöräpaikkaa.
Bussit
Linjat 730, 731 (pe/la yöllä 700N ja 710N) ja 742 kulkevat Helsinkiin, 87 Peijaksen sairaalan kautta
Mellunmäkeen, 71 ja 72 Tikkurilaan, 873 Keravalle ja Etelä-
Päiväkumpuun, 874
Hyrylään ja 52
Myyrmäkeen. Lentoasemalle pääsee bussilinjalla 67.
Urheilu, liikunta ja ulkoilu
Liikuntapaikkoja
- Korson urheilukenttä, Kisatie 23
- Korson uimahalli, Kisatie 29
- Korson maauimala, Leppäkorpi
Urheiluseuroja
Korson Kaiku ry, Korson Kunto r.y., Korson Palloseura ry, Korson Veto ry, Greasers FBC ry, HC Korso ry.
Partiolippukuntia
Korson Honkaveljet, Kaarnapartio.
Tapahtumia
- Varjoankka. Toukokuussa Ankkalammen puistossa järjestettävässä tapahtumassa soittavat esiintymiskokemusta kaipaavat bändit.
- Vetomarkkinat toukokuussa
- Ankkarock elokuussa päättää kesän suurten rock-festivaalien kauden. Ankkalammen puistossa ja sen ympäristössä järjestettävä Ankkarock on yksi Suomen tunnetuimmista musiikkitapahtumista (31 000 kävijää vuonna 2007).
- Korso Cup salibandyturnaus syyskuussa
- Korson Joulupolku joulukuussa
Triviaa
Korson elementtivesitorni valittiin vuoden 1972 betonirakenteeksi.
Lähteet
- Vantaa alueittain (2003). Korso-Koivukylän palvelualueesta kerrotaan julkaisun loppuosan sivuilla 185-187 ja Korsosta sivuilla 212-215. Vantaa alueittain -teos on ladattavissa kahtena pdf-tiedostona (179 sivua, 11 MB; ja 101 sivua, 6 MB) Vantaan kaupungin sivuilta [1]
.
- Vantaan väestö kaupunginosittain 1.1.2006. Tilastokartta, löytyy pdf-tiedostona Vantaan kaupungin sivulta [1]

Viitteet
Aiheesta muualla