Ilmiön tieteellinen tutkimus on vasta lähtökuopissaan, eikä aiheesta ole julkaistu tieteellisiä lehtiartikkeleita. Kognitiivisen psykologian näkökulmasta ilmiö liittyy ihmisen muistijärjestelmän toimintaan muistuttaen laajemmin tutkittua musiikinkuvittelua, jossa ajatellaan musikaalisten mielikuvien muistuttavan monin tavoin normaalia havaintoa.Esim. Zatorre ja Halpern 1996, 1999, 2004 Tästä näkökulmasta suurin arvoitus on minkä takia mato iskee, toisin sanoen päässäsoiminen ylipäänsä alkaa.
Cincinnatin yliopistossa korvamato-ilmiötä tutkivan professori James Kellarisin mukaan korvamadoksi päätyvän musiikin tyypillisimpiä piirteitä ovat hyväntuulinen melodia sekä mukaansatempaavan ja ärsyttävän välillä liikkuva paljon itseään toistava sanoitus. Kellarisin mukaan tyypillisiä korvamatoja ovat esimerkiksi Village Peoplen ”YMCA”, Los del Rio -yhtyeen ”Macarena” ja Baha Men -yhtyeen ”Who let the dogs out”. Tutkimusten mukaan korvamadoista kärsivät eniten ihmiset, jotka kuuntelevat usein musiikkia, ja joilla on neuroottisia tapoja, kuten esimerkiksi kynien pureskelu ja sormilla näpyttely.
Korvamadoista irti pääsemiseen ei ole tehokkaita strategioita. Kellarisin mukaan yleisin käytetty strategia on korvaavan musiikkikappaleen etsiminen, mutta useimmiten mieleen päätyy tällöin vain toinen korvamato.
Vaikka korvamadot yleensä ovat musiikkikappaleita, on sanaa käytetty laajemmassakin merkityksessä kuvaamaan esimerkiksi myös sanoja, jotka äänteellisen asunsa ansiosta jäävät musiikkikappaleen tavoin mieleen toistumaan.