Kreikkalaisten myöhempi numerointi perustui
aakkosten käyttöön.
Alfa vastasi lukua
yksi,
beeta lukua
kaksi ja niin edelleen. Kymmenille ja sadoille varattiin myös omat kirjaimensa, joten merkkejä vaadittiin yhteensä 27 – kolme enemmän kuin silloisessa
kreikan kielessä, joten vanhentuneet merkit digamma (Ϝ, myös ς tai στ) 6, qoppa (Ϟ) 90, ja sampi (Ϡ) 900 otettiin uudelleen käyttöön. Numerot erotettiin tavallisista kirjaimista aksenttimerkillä ´.
| kirjain
| arvo
| kirjain
| arvo
| kirjain
| arvo
|
| α´
| 1
| ι´
| 10
| ρ´
| 100
|
| β´
| 2
| κ´
| 20
| σ´
| 200
|
| γ´
| 3
| λ´
| 30
| τ´
| 300
|
| δ´
| 4
| μ´
| 40
| υ´
| 400
|
| ε´
| 5
| ν´
| 50
| φ´
| 500
|
| Ϝ´ ς´, στ´
| 6
| ξ´
| 60
| χ´
| 600
|
| ζ´
| 7
| ο´
| 70
| ψ´
| 700
|
| η´
| 8
| π´
| 80
| ω´
| 800
|
| θ´
| 9
| Ϟ´
| 90
| Ϡ´
| 900
|