www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-08-29
  Tänne linkitetyt sivut 
Robert Louis Stevenson
Golf
Pallo (peliväline)
Lelu
Kesäolympialaiset 1900
Ratagolf
Crash Bandicoot
Pallopeli
Pall Mall (katu)
  Muut kielet 
daKroket
deCroquet
frCroquet
noKrokket
svKrocket
Luokka: Pelit

Kroketti

Winslow Homerin maalaus Kroketti (1864)

Winslow Homerin maalaus Kroketti (1864)

Kroketti on seurapeli, jossa pelaajat lyövät vuorotellen nuijan muotoisilla mailoilla pallojaan maahan upotettujen porttien läpi. Alun perin krokettivälineet olivat kokonaan puusta, mutta nykyään valmistuksessa käytetään materiaalin lujuuden vuoksi usein myös muovia ja metallia. Krokettia pelataan moninpelinä, yleisimmin neljällä pelaajalla. Pelin tavoitteena on läpäistä ensimmäisenä radalla olevat portit oikeassa järjestykssä ja osua sen jälkeen lopetuskeppiin.

1 Suomalainen kroketti
2 Kroketin historiaa
3 Suomalaisia krokettiseuroja
4 Katso myös
5 Aiheesta muualla

Suomalainen kroketti

  • Pelikenttä ja rata ovat vapaamuotoiset. Pelien osallistujamäärää ei ole säännöissä rajattu, mutta virallissa turnauksissa pelaajamäärä on 4–6 pelaajaa/peli.
  • Pelin voittaja pelaaja, jonka pallo läpäisee kaikki portit hyväksytysti ja oikeassa järjestyksessä ja tämän jälkeen osuu maalitolppaan ensimmäisenä.
  • Pelaaja, joka lyö pallonsa portin läpi vuorollaan, saa yhden lisälyönnin
  • Jos lyöjän pallo osuu toiseen palloon, voi pelaaja krokata palloa tai pelata yhden lisälyönnin. Tämä krokkaussääntö astuu voimaan vasta kun pelaaja on läpäissyt ensimmäisen portin.

Suomalaisen kroketin viralliset säännöt löytyvät Suomen krokettiliiton sääntösivuilta Aiheesta muualla.

Kroketin historiaa

Kroketti, Stein der Weisen 1889

Kroketti, Stein der Weisen 1889

Kroketin arvellaan olevan samaa alkuperää golfin ja biljardin kanssa. Mailojen, pallojen ja porttien kanssa ovat pelailleet jo muinaiset roomalaiset, 1300-luvun ranskalaiset paimenet ja 1700-luvun englantilaiset aateliset. Pelin varsinainen synty sijoittuu 1850-luvulle, jolloin englantilainen urheiluväline- ja leluvalmistaja John Jaques ryhtyi valmistamaan krokettivälineitä. 1870-luvulle mennessä kroketti tunnettiin Englannin siirtomaissa ympäri maailmaa. 1868 perustettu krokettiseura The Wimbledon All England Croquet Club vakiinnutti ensimmäisenä kroketin kilpailusäännöt. Kroketti oli olympialajina vuosina 1900ssa Pariisi ja 1904 St. Louisissa. Toisen maailmansodan jälkeen kroketti hiipui takapihojen lastenpeliksi, kunnes 1980-luvun alussa sen suosio elpyi jälleen. Maailman Krokettiliitto (World Croquet Federation) perustettiin vuonna 1986 ja vuodesta 1989 lähtien kroketissa on voinut tavoitella maailmanmestaruutta. Nykyään Maailman Krokettiliiton piirissä on 27 krokettivaltiota.

Kroketin historia Suomessa

Kroketti tuli Suomeen 1800-luvun loppupuolella. Se oli herrasväen parissa suosittu koko perheen harrastus. Monien huviloiden pihalta löytyi krokettikenttä. Suomessa krokettia ei kuitenkaan koskaan tiettävästi pelattu kilpailumielessä, mutta kroketin tuiskeessa tehtiin politiikkaa ja bisnestä. Kun sotien jälkeen luokkaerot pienenivät yhteiskunnassa, kroketti yleistyi jokamiehenpeliksi ja vähitellen menetti suosiotaan. Kroketti säilyi lasten pelinä, kunnes 1990-luvulla se alkoi yleistyä nuorten aikuisten seurapelinä. Vuonna 2000 perustettiin ensimmäinen tunnettu krokettiseura Messukylän Pihakrokettiklubi. Ajatus Suomen Krokettiliitosta sai alkunsa kesän 2003 leikkimielisissä krokettikilpailuissa Kurikassa. Tampereella järjestetty epävirallinen SM-kilpailu MPKK Croquet Challenge 2004 keräsi pelaajia jo ympäri Suomea. Suomen Krokettiliitto Aiheesta muualla aloitti järjestäytyneen kilpailutoiminnan vuonna 2005.

Suomalaisia krokettiseuroja

Edouard Manet: <em>Krokettikisa</em> (1873)

Edouard Manet: Krokettikisa (1873)

Katso myös

Aiheesta muualla

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.