Kultasirkku

Kultasirkku (Emberiza aureola)

Koko ja ulkonäkö

Kultasirkku on 15–18 cm pitkä, muodoltaan tyypillinen sirkku jolla on pitkähkö pyrstö. Vanha koiras on kesäpuvussa helppo tuntea: Sen rinta on kullankeltainen, selkä ja päälaki kastanjanruskeat, naama, otsa ja kurkki mustat, kupeilla viirutusta, kapea musta rintavyö ja siivellä iso valkea laikku. Naaras ja nuori ovat himmeämpiä: vatsa on vaaleankeltainen, selkä ja kupeet viiruiset, päässä voimakkaat kuviot ja vaalea päälaenjuova. Nokka on vaaleanpunertava.

Kutsuääni on terävä 'tsik' tai 'zik'. Laulu on nouseva, rauhallinen, alussa nouseva ja lopussa laskeva karkean viheltävä säe.

Levinneisyys

Kultasirkku esiintyy erittäin laajalla alueella Venäjältä Tyynenmerenssassa rannikolle asti ja talvehtii Kaakkois-Aasia. Länsi-Euroopassa se on harvinainen harhailija. Kultasirkku pesi vielä 1980- ja 1990-luvuilla Suomessa, mutta 2000-luvulla vakituinen kanta katosi lopullisesti. Nykyään kultasirkku on Suomessa erittäin vähälukuinen mutta vuosittainen harhailija pääosin kesä-heinäkuussa.

Elinympäristö

Pensaikkoiset avomaat, niityt ja rantaniityt, pellot.

Lisääntyminen

Kultasirkku edellyttää pesimäpaikaltaan rantaluhdan avoimia pajukoita, joissa ei juuri kasva järviruokoa.

Ravinto

Aiheesta muualla

• Helo, Pekka 1968: Miten pitkä on kultasirkun hautomis- ja pesäpoikasaika? - Lintumies 4. s. 101. SLY.
• http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhex/uhex-lista.shtml
• http://www.birdlife.fi/suojelu/kv/muuttolinnun-tie/muuttolinnun-tie-2.shtml
• http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=90212&lan=fi
• http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhex/uhex-perusteet.shtml