Sisäisten vasteiden ja vaistojen korvautuminen opituilla tavoilla johti huomattavasti nopeampaan kehitykseen, kuin geneettinen evoluutio. Ihmisten kulttuuri on selkein esimerkki, mutta myös apinoilla, linnuilla ja luultavasti monilla muilla nisäkkäillä on nähtävissä selkeätä kulttuurievoluutiota. Bonner perustelee, että ratkaiseva muutos eläimestä ihmiseen johtui sisäisten vasteiden rajoittamisesta kulttuurisin keinoin.
Vielä nykyihmiselläkin vaikuttavat kulttuurievoluution alla biologiset vaistot, jotka tuntuvat luonnollisilta. Sekä geneettisen että kulttuurillisen kehityksen tuloksia kutsutaan traditioksiksi.
On täysin mahdotonta sanoa esimerkiksi mikä osa ihmisen toiminnasta on toisaalta biologisesti ja toisaalta kulttuurisesti selitettävissä, koska kulttuurievoluutio tulee osaksi ihmisten minuutta jo kasvuvaiheessa. Geneettisen ja kulttuurievoluution yhteentörmäys on kuitenkin yleistä.
On kuitenkin selkeää, että kulttuurievoluutio ei ole myöskään ollut lyhyt pyrähdys ihmisen historiassa. 5000-6000 vuoden sijaan siinäkin on luultavasti kestänyt pikemminkin satoja tuhansia vuosia.
Kultturilevoluution tuloksessa, moraalikäsitteistössä, on aistittavissa useita erilaisia tasoja. Mikro- ja makrokosmoksessa vallitsee täysin erilainen kulttuurikäsitys, ja kulttuurievoluutio on muovannut erilaisen käyttäytymismalliston kumpaankin.
Katso myös