Kunnialegioonan perusti keisari Napoléon I vuonna 1802 ja sitä pidetään nykyisin toimivien ansioritarikuntien esikuvana. Ritarikunta jakaantuu viiteen luokkaan: ritari (chevalier), upseeri (officier), komentaja (commandeur), suurupseeri (grand-officier), sekä suurristin komentaja (grand-croix). Kunnialegioonan varsinaiseksi jäseneksi voivat päästä vain Ranskan kansalaiset, jotka yleensä saavat ensiksi nimityksen ritariksi. Ulkomaalaisille Kunnialegioonan kunniamerkkejä voidaan jakaa erityisenä tunnustuksena myös suoraan ylemmissä luokissa.
Ritarikunnan suurmestari on Ranskan tasavallan presidentti, joka myöntää kaikki ritarikunnan kunniamerkit ministerien ehdotusten perusteella. Myöntämisperusteena on sotilas- tai siviiliansiot Ranskan hyväksi tehdyssä työssä.