Kunta (biologia)

Kunta eli pääryhmä on biologiassa korkein tai toiseksi korkein taksonominen ryhmä. Ennen kunnat jaettiin vain kahteen osaan: kasvi -ja eläinkuntaan. Eri aikoina kuntien määrä on vaihdellut kahdesta kolmeentoista. Nykyään eliökunta yleensä jaetaan kuuteen kuntaan tai kolmeen domeeniin. 1900-luvun lopulla uudet molekyylibiologian menetelmät ovat vaikuttaneet taksonomiseen jaotteluun, ja tulevat varmasti vaikuttamaan jatkossakin.

Oheinen taulukko esittää kuntajaon historiallista kehitystä.

Haeckel (1894) Kolme kuntaa	Whittaker (1959) Viisi kuntaa	Woese ym. (1977) Kuusi kuntaa	Woese ym. (1990) Kolme domeenia
Protista	Monera	Eubacteria	Bacteria
		Archaebacteria	Archaea
	Protista	Protista	Eucarya
Plantae	Fungi	Fungi
	Plantae	Plantae
Animalia	Animalia	Animalia

Kuusi kuntaa

Useiden suomalaisten biologien Biologi Jari Kolehmaisen henkilökohtainen tiedonanto 14.11.2006 ja uusimpien oppikirjojen Happonen, Holopainen, Sariola, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen: BIOS, Bioteknologia. WSOY 2006. ISBN 951-0-27633-2.Leinonen, Nyberg, Tast, Tyrväinen, Veistola: Eliömaailma. Otava 2004. ISBN 951-1-19264-7. Tirri, Lehtonen, Lemmetyinen, Pihakaski, Portin: Biologian sanakirja. Otava 2001. ISBN 951-1-17618-8. mukaan eliöt jaetaan nykyisin kuuteen kuntaan. Aiempi esitumallisten kunta on jaettu kahdeksi kunnaksi (arkit ja bakteerit).

1. Arkit (Archaebacteria)
2. Bakteerit (Eubacteria)
3. Protoktistit (Protoctista) tai Protistit (Protista)
4. Eläimet (Animalia)
5. Sienet (Fungi)
6. Kasvit (Plantae)

Huom! Alkeiseliöillä tai alkueliöillä tarkoitetaan lähteestä riippuen joko protoktisteja, protisteja tai esitumaisia eliöitä (bakteerit ja arkkieliöt). Samoin useat lähteet pitävät taksonomisia ryhmiä Protista ja Protoctista synonyymeinä.

Kolme domeenia

Woese, Kandler ja Wheelis esittivät vuonna 1990 em. kuusijaon kanssa kilpailevan mallin eliökunnan jakamisesta kolmeen domeeniin (engl. domains). Domeenit jakautuvat edelleen kuntiin (engl. kingdoms). Eukaryootit eli aitotumaiset jaetaan yleensä protoktisteihin, sieniin, kasveihin ja eläimiin. Arkkien ja bakteerin jako kuntiin on ongelmallisempi. Esimerkiksi arkit voidaan jakaa 2-30 (tai jopa useampaankin) kuntaan http://www.fossilmall.com/Science/Domains.htm. Oleellisinta tässä luokittelussa on arkkien selkeä erottaminen omaksi tasavertaiseksi ryhmäkseen bakteerien ja eukaryoottien rinnalle:

1. Bakteerit (Bacteria)
2. Arkit (Archae)
3. Eukaryootit (Eucarya)

Lopullista totuutta 'oikeasta' luokittelusta ei ole olemassa, koska koko eliökunnan jako perustuu sopimuksiin ja tutkijoiden näkemyksiin. Sama asia voidaan luokitella usealla eri tavalla, ja eri käyttötarkoituksissa eri luokittelut voivat olla käyttökelpoisimpia. Kuuteen kuntaan jakoa käytetään perinteisessä biologiassa. Woesin, Kandlerin ja Wheelisin malli on vallassa mikrobiologian, molekyylibiologian ja genetiikan tutkijoiden parissa. Näkemys on sikäli looginen, että bakteerien, arkkien ja eukaryoottien väliset erot ovat monelta osin suurempia kuin erot eukaryoottien eli aitotumaisten (protoktistit, sienet, kasvit, eläimet) sisällä.Biologi Jari Kolehmaisen henkilökohtainen tiedonanto 14.11.2006

Lähteet

Katso myös

• Eliö
• Systematiikka
• Tieteellinen luokittelu eli taksonomia