www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-11-05
  Tänne linkitetyt sivut 
Murmansk
Neuvostoliitto
Suomen kuninkaat
Suomen sisällissota
Lappi
Pikkujoutsen
Pohjoinen jäämeri
Tarton rauha
Vienan retket
Vienanmeri
Tsar-Bomba
Tuulomajoki
Esa Pakarinen
Lista linkeistä » Termohaliinikierto
Murmanskin alue
Komit
Kuolansuomalaiset
Granuliitti
Apatity
Muurmannin rata
Lista linkeistä » Kuningasrapu
Kuola
Haahkat
Kuola (kaupunki)
Lovozeron piiri
Ostrovnoi
Uura
Kasvimuseo
Kiltinä
Hackmaniitti
Ernst Håkan Kranck
Hiipinätunturit
Ponoi
  Muut kielet 
daKolahalvøen
deKola
frPéninsule de Kola
noKolahalvøya
svKolahalvön
Luokka: Venäjän niemimaat Murmanskin alue

Kuolan niemimaa

Kuolan niemimaa (aiemmin myös Kuollan niemimaa, , , ) sijaitsee Luoteis-Venäjällä. Niemimaan pohjoispuolella on Barentsinmeri, etelä- ja itäpuolella on taas Vienanmeri. Hallinnollisesti Kuolan niemimaa kuuluu Murmanskin alueeseen, jonka pääosan se muodostaa.

1 Maantiede
2 Väestö
3 Luonnonvarat
4 Fiktiossa
5 Lähteet
6 Katso myös

Maantiede

Kuolan niemimaan pinta-ala on noin 100 000 neliökilometriä. Lähes koko niemimaa sijaitsee Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, vain kaakkoisin osa ulottuu napapiirin eteläpuolelle. Niemimaan pisin joki on 480 kilometriä pitkä Ponoi. Geologisesti alue on osa Fennoskandian kilpeä, joka koostuu kvartäärikerrostenkauden aikaisten sedimentti peittämästä gneissistä, graniitista ja kiteisistä kivilajeista. Niemimaalla on kaksi tunturialuetta: Hiipinä- ja Lujaurtunturit. Korkein tunturi Murmanskin alueella on Tsastnotsorr (1 199 metriä).

Ilmasto

Golf-virran ansiosta Murmanskin alueen ilmasto on suhteellisen lauha, mikä selittää ikiroudan puuttumisen alueelta. Mereltä puhaltava kostea ja raaka tuuli tekee ilmastosta kuitenkin ankaran. Tammikuun keskilämpötila on rannikolla −8 celsiusastetta ja sisämaassa −13 celsiusastetta. Kesä kestää vain muutaman kuukauden tai joskus vain muutaman viikon, keskilämpötilojen vaihdellessa +8 celsiusasteen ja +13 celsiusasteen välillä.

Väestö

Kuolan niemimaalla on ollut asutusta jo kivikaudella. Varhaisimmat kulttuurin merkit on jättänyt niin sanottu Komsan kulttuuri noin 7000–5000 eaa. Kuolan niemimaata asuttaa nykyään venäläisten lisäksi saamelaisten alkuperäiskansa, Kantalahden ympäristössä asuneet karjalaiset ovat toisen maailmansodan jälkeen käytännössä sulautuneet venäläisiin. Kuolan niemimaan asukasluku on lisääntynyt teollisuuden kehityksen myötä. Vuonna 1920 niemimaalla oli 14 000 ja vuonna 1940 jo 318 000 asukasta. Nykyisin asukkaita on noin 880 000. Enimmillään väkiluku oli 1980-luvulla 1 200 000 henkeä. Kuolaan muutti 1800-luvulla myös suomalaisiaonon, jotka kuitenkin pakkosiirrettiin muualle Neuvostoliitto kesällä 1942 toisen maailmansodan alettua. Asukkaista suuri osa asuu Kuolavuonon rannalla ja Pietariin vievän valtatien tuntumassa olevissa kaupungeissa, kuten Murmanskissa. Alueen suurimmat kaupungit ovat Murmansk, Apatity, Severomorsk, Montšegorsk, Kirovsk eli Hiipinä ja Kantalahti.

Luonnonvarat

Kuolan niemimaalla on paljon mineraaleja, ja se onkin yksi Venäjän tärkeimmistä kaivosteollisuuskeskuksista. Esimerkiksi suuria määriä nikkeliesiintymiä löytyy muun muassa Montšegorskin kaupungista. Muista paikoista löytyy myös rautamalmia sekä muita raskasmetalleja. Alueen luonto on saastunut raskaan teollisuuden vuoksi pahasti, ja myös metsien liikahakkuut ovat olleet yleisiä. Luujärven tunturialueella harjoitetaan poronhoitoa, ja lisäksi harjoitetaan kalastusta sekä merillä että sisävesillä. Yleisimmät kalalajit ovat turska, makrilli, kolja, ahven, villakuore ja silli.

Niemimaalla toimii lukuisia Venäjän pohjoisen laivaston puolustusmekanismeja, eritoten ydinsukellusveneiden tukikohtia.

Fiktiossa

Kuolan niemimaa toimii tapahtumapaikkana Eoin Colferin teoksessa ja Antony Horowitz teoksessa Luurankosaari. Se mainitaan myös usein Tom Clancyn teoksissa Red Storm Rising ja ''Splinter Cell.

Lähteet

Viitteet

Katso myös

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.