Historia
- 1966 Laki Kuopion korkeakoulun perustamisesta vahvistettiin 25.3.
- 1972 Korkeakoulun toiminta alkoi. Ensimmäisenä vuonna aloitti sata lääketieteen ja 30 luonnontieteiden opiskelijaa tilapäisissä tiloissa.
- 1973 hammaslääketiede, farmasia ja ympäristöhygienia aloittivat
- 1978 Canthia valmistui
- 1979 Hoitotieteen opetus alkoi ensimmäisenä Suomessa. Terveydenhuollon hallinnon laitos perustettiin.
- 1981 Snellmania valmistui
- 1984 Korkeakoulusta tuli yliopisto. Kliinisen ravitsemustieteen laitos (nyk. yksikkö) perustetaan
- 1987 Studentia valmistui
- 1989 A. I. Virtanen -instituutti perustettiin. Sosiaalipsykologia pääaineeksi.
- 1990 Sosiologian opetus alkoi
- 1991 Melania valmistui
- 1990-luvun puolivälissä lakkautettiin hammaslääketieteellinen tiedekunta
- 1999 Kuopion yliopiston apteekki perustettiin
- 2001 Kauppatieteiden maisterin tutkinto Lappeenrannan teknillisen yliopiston kautta
- 2002 Mediteknia valmistui
- 2004 MediStudia valmistui
Kuopion yliopisto, Mediteknia
Tiedekunnat
Kuopion yliopiston tiedekunnat
ovat
Tiedekuntaan rinnastetaan
A. I. Virtanen -instituutti, vaikka sillä ei ole varsinaista tiedekuntastatusta.
Opiskelijat, henkilökunta, tutkinnot
Kuopion yliopiston syksyn 2007 runsaasta tuhannesta uudesta opiskelijasta 54 prosenttia on Itä-Suomesta.
Suositut koulutusohjelmat kuten lääketiede, farmaseutti, proviisori sekä ravitsemustiede keräsivät opiskelijoita ympäri maata. Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnassa, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa ja yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa suurin osa uusista opiskelijoista on Itä-Suomesta.
Ylempiä korkeakoulututkintoja yliopistossa suoritetaan vuosittain noin 460 ja tohtorin tutkintoja noin 90.
Kansainvälistä yhteistyötä tehdään yli 200 ulkomaisen yliopiston kanssa. Numeropohjaisesti opiskelijoiden kansainvälisyys on kuitenkin varsin vähäistä. Yliopistossa opiskelee vuosittain 140 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa ja 150 vaihto-opiskelijaa, vaihtoon lähtee 190 opiskelijaa.
Yliopisto on kaupungin ja yliopistollisen sairaalan jälkeen Kuopion kolmanneksi suurin työnantaja. Henkilökuntaa on noin 1 700
Painotusalat
Kuopion yliopisto on linjannut painotusaloikseen molekyylilääketieteen, lääketutkimuksen ja
biotekniikannn, ympäristöterveyden ja ympäristön muutoksen tutkimuksen, lääketieteellisen tekniikan ja hyvinvointiteknologia sekä hyvinvointipalvelututkimuksen.
Hallinto
Hallintoelinten toimikausi on kolme vuotta. Yliopiston hallitukseen kuuluu elinkeinoelämän edustaja, minkä lisäksi akateemisen yhteisön ulkopuoliset edustajat pääsevät vaikuttamaan neuvottelukunnan kautta. Hallinnon opiskelijaedustajat valitsee
ylioppilaskunta.
Yliopiston rehtori
Vaalikollegio valitsee rehtorin ehdokasasettelun perusteella. Rehtorien toimikausi on viisi vuotta. Vararehtorit valitaan rehtorin esityksestä.
Rehtorit
- 1969–1973 Olli Castrén, synnytys- ja naistentautiopin professori
- 1974–1981 Tapani Vanha-Perttula, anatomian professori
- 1981–1984 Osmo Hänninen, fysiologian professori
- 1984–1990 Juhani Kärjä, korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori
- 1990–1998 Ossi V. Lindqvist, soveltavan eläintieteen professori, nykyinen Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja
- 1998–2001 Petteri Paronen, farmasian teknologian professori, nykyinen Kuopion kaupunginjohtaja
- 2001 alkaen Matti Uusitupa, kliinisen ravitsemuksen ja aineenvaihduntasairauksien professori
Alumnitoiminta
Kansainvälisen esimerkin mukaisesti Kuopion yliopistossa aloitettiin 2007 entisiin opiskelijoihin tukeutuva alumnitoiminta. Yliopisto järjestää vuosittain muun muassa alumnitapahtumia sekä valitsee Vuoden Alumin. Tämä arvonimi on myönnetty seuraavasti:
Rakenteellinen kehittäminen
Liittoyliopisto ja kauppatieteellisen tutkinnonanto-oikeus
Kuopion ja Joensuun yliopistot ovat pyrkineet saamaan omaa kauppatieteellisen koulutuksen tutkinnonanto-oikeutta.
Konsortio ja yhteiskampus
Kuopion yliopisto ja
Savonia-ammattikorkeakoulu perustivat opetusministeriön tukemana vuoden 2006 alussa korkeakoulukonsortiossahankkeen (pilotit
Kuopio,
Lappeenrannassa ja Oulussa), jossa etsitään malleja muun muassa tukipalveluyhteistyön lisäämiseksi. Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä päätti kesäkuussa 2007 sijoittaa Kuopion toimintonsa Savilahden yhteiskampukselle.
Laadunvarmistusjärjestelmä
Kuopion yliopisto on ainoa yliopisto
Pohjoismaissa, joka on saanut opetuksen laatujärjestelmälleen kansainvälisen ISOn 9001:2000 -standardin mukaisen laatusertifikaatin.
[http://www.kampus.uku.fi/tiedotteet/tiedote.shtml?v=2006&tied=116461787017598] 
Se oli myös ensimmäinen
Korkeakoulujen arviointineuvosto suorittamaan laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin osallistunut ja läpäissyt yliopisto.
[http://www.kka.fi/pdf/julkaisut/KKA_306.pdf]
Hammaslääkärikoulutuksen uudelleenaloittaminen
Hammaslääketieteen koulutuksesta tehtiin selvitys keväällä 2007.
[Opetusministeriön selvitys, 20.6.2007. (luettu 26.6.2007)] Selvitysmies, Turun yliopiston professori Risto-Pekka Happonen ehdotti koulutuksen aloittamista Kuopion yliopistossa
Kuopion yliopisto on ilmoittanut voivansa aloittaa koulutuksen vuonna 2008.
Erilaisia tuloksia laatu- ja tehokkuusselvityksissä
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lokakuussa 2007 julkistaman selvityksen mukaan Kuopion yliopisto on maan kolmanneksi tehokkain. Selvityksen johtopäätös on, että pienten monialaisten yliopistojen tuottavuus on kasvanut samalla kun suurten on laskenut.
Viikkoa myöhemmin Helsingin yliopiston professorit teilasivat VATT:n selvityksen. He kritisoivat käytettyjä alakohtaisia vaativuuskertoimia ja tekivät uuden vertailun puolestaan verraten koulutusaloittain yliopistojen tuottavuutta alan keskimääräiseen tuottavuuteen ja yhdistämällä lopuksi kaikkien koulutusalojen tulokset koko yliopiston tulokseksi. Tällä menetelmällä Helsingin yliopisto ja Teknillinen korkeakoulu menestyivät.
Vastakkainasettelu kuvaa tilannetta, kuinka vaikea on arvioida objektiivisesti laatua ja tehokkuutta. Mittareista on vaikea päästä yksimielisyyteen, eikä ole taattua että ne todentavat mitattavan asian tilaa oikein.
Vertailuissa menestyminen koetaan tärkeäksi. Ne vaikuttavat imagoon, ja imagon luoman vetovoiman kautta korkeakoulujen koko toimintaan. Suomalaisen peruskoulutuksen PISA-menestyksen tuoman huomion myötä myös korkeakoulut haluavat menestyä merkittävimmissä kansainvälisissä vertailuissa (Shanghain lista, The Times Higher).
Katso myös
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Universität Kuopio
Kuopio universitet
)
)
